Nopeasti mutta väärin

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat sunnuntaina virheellisen uutisen. Molemmat kertoivat otsikoissaan, että Suomeen lentäneet droonit olisivat venäläisiä. 

Myös samaan konserniin kuuluva Aamulehti oli ehtinyt julkaista HS:n jutun, STT kertoi.

Tieto ei pitänyt paikkaansa, eikä kukaan muu kuin Sanoman käyttämä tekoälytyökalu ollut väittänyt niin. Uutiset oikaistiin nopeasti. 

HS:n ja IS:n päätoimittajat pahoittelivat seuraavana päivänä. Tekoäly oli poiminut toimitukseen lähetetyistä tiedotteista puolustusministeriön tiedotteen ja otsikoinut sen Venäjään liittyväksi, vaikka siinä ei lukenut mitään sen tyyppistäkään. 

HS:n päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoitti ”nopeasta uutistilanteesta” ja ”inhimillisestä erehdyksestä”, jossa vähän kaikki oli jäänyt tarkistamatta. Alkuperäisessä uutisessa väitettiin myös, että droonit olisi ”pudotettu”, vaikka ne olivat pudonneet.

Yläjärven mukaan työkalu on nyt kuitenkin ”eskaloitu teknisen toimivuuden tarkasteltavaksi”, mitä ikinä se tarkoittaakaan.

IS:n päätoimittajan Johanna Lahden mukaan toimitusprosenssi oli pettänyt, ja nyt pyritään varmistamaan, ettei vastaavaa enää tapahdu. Lopuksi Lahti pohdiskeli usean kysymyksen verran ihmisen, tekoälyn ja yhteiskunnan suhdetta, mutta jätti vastaamatta niihin.  

Sanoma on erityisen kovasti halunnut olla tekoälykehityksen aallonharjalla ja kehuskellut kaikkialla, miten ennen ei todellakaan ollut paremmin. Tekeväthän myös ihmiset virheitä ja onhan tekoäly nykypäivää.

HS:n kehitysjohtaja Esa Mäkinen selitti Suomen Lehdistön podcastissa, että ihminen tarkistaa jokaisen väitteen jokaisesta tekoälyn tuottamasta ”näpynäpytyöstä”. 

Samaa on hoettu jutuissa, joissa on kerrottu HS:n tekoälyn käytöstä. Mäkisen mukaan toistelu ei ole mitään ”teatteria”, vaan tekstiä tehdään yksinkertaisesti tehokkaammilla ja paremmilla työkaluilla kuin aikaisemmin.

On jäänyt hieman epäselväksi, kuinka tehostettuun prosessiin tähdätään. Normaaliin toimitusrutiiniin kuuluu, että toimittaja kirjoittaa ja esimies tai ylempi vuorolainen, esimerkiksi tuottaja tai uutispäällikkö, lukee ja julkaisee.

Nopea uutistilanne ei ole mikään tekosyy lipsumiselle, päin vastoin, sellaisessa tiedot tulisi tarkistaa erityisen hyvin. Tällä kertaa kyse ei ollut edes kovin monimutkaisesta tai aikaavievästä työstä, vaan puolustusministeriön lyhyen tiedotteen avaamisesta ja lukemisesta. 

Sitä ei ilmeisesti ollut tehty kummassakaan maan suurimman median toimituksessa. 

Inhimillinen virhe ei ole pelkästään Venäjän jääminen otsikkoon, vaan ajattelemisen ja työn ulkoistaminen. Kun aikansa tarkistelee tekoälyn tuotoksia, eikä joka kerta löydä radikaalia korjattavaa, lakkaa tarkistamasta. Niin ihmiset toimivat. 

Toimituksissa ei tulisi kannustaa ja ohjata tällaiseen. Mutta jos tarkoitus on vain nopeuttaa ja tehostaa, niin käy vääjäämättä.

Jos näin eksistentiaalisessa uutisessa yksikään prosessin ihminen ei tarkista edes otsikon paikkansapitävyyttä, herää kysymys, miksi niin tehtäisiin minkään muunkaan uutisen kohdalla.