Tutkijalähtöistä rahoitusta
Suomen Akatemian rahoituksesta selvästi suurin osa ohjataan hakuihin, joissa hakijana ovat tutkijat itse.
1
MIN
Turun yliopiston syöpäbiologian professori Jukka Westermarck kirjoitti (Puheenvuoro, SK 13/2026), että Suomen Akatemian rahoituksesta vain pieni osa ohjautuu tutkijoiden vapaasti haettavaan hankerahoitukseen.
Akatemian rahoituksesta selvästi suurin osa ohjataan hakuihin, joissa hakijana ovat tutkijat itse. Myös Akatemian temaattisesti suunnattu tutkimusrahoitus on aina tutkijalähtöistä.
Vuonna 2025 Akatemia myönsi noin 592 miljoonaa euroa korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen, osaamisen vahvistamiseen ja tutkimusympäristöjen kehittämiseen. Tästä tutkimusrahoituksesta 52 prosenttia kohdistui pitkäjänteisesti uusia rohkeita tutkimusideoita tukevaan tutkimukseen eli Akatemian Kipinä-rahoitukseen. Rahoitus oli euroissa laskettuna enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kipinä-rahoituksessa tutkijat saavat ehdottaa vapaasti tutkimusaihetta. Hakemukset vertaisarvioidaan ja parhaiksi arvioidut rahoitetaan. Onnistumisprosentti on noin 15, eli kilpailu on tiukkaa.
Kipinä-rahoituksen tavoitteena on varmistaa suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän korkeatasoinen ja monipuolinen tieteellinen perusta nyt ja tulevaisuudessa.
Akatemian rahoituskokonaisuus on kuvattu verkkosivuillamme.
Kirjoittaja on Suomen Akatemian rahoitushakujen yksikön johtaja.