Aivovuoto: Tutkijoiden halu palata Suomeen näyttää romahtaneen

PUHEENVUORO: Suomi on vaarassa menettää osaajansa, kirjoittavat Kai Lindström ja Timo Kolu.

Profiilikuva
aivovuoto
Teksti
Kai Lindström Timo Kolu
Suomen Kuvalehti

Aivovuoto nousee ajoittain keskustelun aiheeksi Jaakko Hämeen-Anttilan kaltaisten tunnettujen tutkijoiden siirtyessä ulkomaille. Ilmiö tulee kuitenkin nähdä laajemmin. Myös tutkijoiden halu palata näyttää romahtaneen. Helsingin Sanomien kyselyssä vain 14 prosenttia tutkijakoulutetuista piti paluutaan Suomeen todennäköisenä.

Tiede on globaalia, ja kansainvälinen liikkuvuus on sen välttämätön ja luonnollinen osa. Liikkuvuus palvelee Suomen tieteen tasoa edistämällä ajatusten vaihtoa ja tieteen uudistumista sekä tarjoamalla arvokkaita tieteellisiä verkostoja.

Ongelma syntyy liikkuvuuden yhdensuuntaisuudesta, etenkin jos poismuuttajat edustavat alansa tulevaa terävintä kärkeä.

Edesmennyt akateemikko Ilkka Hanski oli huolissaan alansa tulevaisuudesta Suomessa: ”Lahjakkaimmat nuoret siirtyvät muualle, eikä Suomeen ole tulossa lahjakkaita nuoria muualta, puhumattakaan senioritutkijoista, mikä tulee väistämättä näkymään Suomessa tehtävän tutkimuksen tasossa tulevina vuosina” (Kanava 2/2016).

Ekologian ja evoluutiobiologian tieteenala-arvioinnin seurantahankkeessa havaittiin useamman nuoremman polven lupaavan tutkijan siirtyneen ulkomaisiin professuureihin. Taustalla on ulkomaiden vetovoima ja yliopistojen nykytila.