Vuosi 2023 oli sanomalehdille annus horribilis

Tällä viikolla ilmestynyt Suomen Lehdistön tilastonumero pyrkii aina löytämään valonpilkahduksia mediatoimialan näkymistä, mutta tällä kertaa niitä saa etsiä suurennuslasin kanssa vuotta 2023 koskevista tilastoista. Vuosittainen tilastonumero on ainoa koko sanomalehdistön taloudellista tilaa kattavasti kokoava julkaisu.

Yksikään lehtiryhmistä ei yltänyt edes nollatulokseen. Yleensä ansaintapuolta elvyttävä eduskuntavaalivuosi ei tuonut laskevaan mainosmyyntiin plussaa kuin hetkellisesti. Päivälehtien ”eniten myyntiään kasvattaneiden lehtien” listalla ”kasvu” on miinusmerkkistä muilla paitsi Hufvudstadsbladetilla (HBL), jonka nettomyynnin muutos verrattuna edellisvuoteen on nolla prosenttia.

Lehdistö elää harvinaisen ankeaa aikaa. Kustantajia edustavan Medialiiton ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta näkee syiksi alamäkeen korkean inflaation, laskeneen kysynnän ja kansantalouden taantuman.

Harvat plusmerkkiset valonpilkahdukset ovat kustantajien julkistamiin tietoihin perustuen tiivistetysti seuraavat:

+ Pienten paikallislehtien levikkituotot ovat niukasti plussalla.

+ Erityisesti Hilla Groupin omistamien pohjoisen paikallislehtien nettomyynti on mainosmyynnin ansiosta vahvasti plusmerkkinen. Eläköön, Enontekiön Sanomat (+24 %)!

+ Päivälehtien digitaaliset mainos- ja tilaustulot +7 %, kaupunkilehdillä digimainostulot +14 %

+ Edellä mainitun HBL:n digitaalinen myynti kasvoi lähes 25 % (nettomyynnin kasvu kuitenkin 0 %).

Ja siinä se.

Jännittävin osuus Suomen Lehdistön tilastonumerosta ovat perinteisesti olleet taulukot, joihin on koottu kustantajilta kerätyt tiedot päivälehtien ja muiden lehtien tuotoista. Muiden lehtien ryhmään kuuluvat muun muassa iltapäivälehdet, Kauppalehti, Maaseudun Tulevaisuus ja kymmenkunta muuta pienempää lehteä.

Nämä tilastot käyvät kuitenkin vuosi vuodelta suppeammiksi, koska kustantajat käpertyvät kuoreensa eivätkä enää julkista yhtä tarkkoja tietoja kuin ennen. Päivälehdet kertovat muun muassa nettomyyntinsä sekä tilaus- ja mainostulonsa eriteltyinä, mutta muiden lehtien taulukossa nämä sarakkeet loistavat tyhjyyttään.

Nyt Ilta-Sanomat julkisti enää vain henkilökuntansa määrän ja vuosikerran kokonaissivumäärän, Iltalehti ei edes niitä, vaan ainoastaan ilmestyneiden printtilehtiensä ja ilmestymispäiviensä lukumäärän. Tietoja ei saa enää myöskään konsernien osavuosikatsauksista, koska lehtikohtaiset tiedot on piilotettu osaksi suurempia yhtiökokonaisuuksia.

Se kuitenkin tiedetään, että koko muiden lehtien lehtiryhmällä nettomyynti kutistui (-3,0 %), erityisesti mainostulot (-5,6 %).

Muutama poiminta päivälehtien taulukosta.

Helsingin Sanomien tilaustuotot pitivät melko hyvin, mutta kasvulla ei päästy kehumaan. Mainosmyynnin lasku viilsi 4 miljoonan euron aukon Sanoman kassaan. Nettomyynti väheni 4,5 miljoonaa euroa. HS:n toimituksen yt-neuvottelut päättyivät huhtikuussa 2024 kahdeksan henkilön irtisanomiseen.

Sanoman omistamassa Aamulehdessä tilausmyynti kutistui 1,3 miljoonaa euroa ja mainosmyynti 1,9 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen ihmeessä Turun Sanomissa tilauksista lähti vain 0,4 miljoonaa euroa ja mainoksista 0,9 miljoonaa euroa.

Kalevan omistama Lapin Kansa ilmoitti tällä viikolla harventavansa paperilehtensä jakelua kolmipäiväiseksi. Vuonna 2015 lehti yhdistyi Pohjolan Sanomien kanssa ja muuttui kuusipäiväiseksi.

Vuoden 2023 tilastoissa Lapin Kansan nettomyynti laski 1,2 miljoonaa euroa. Siitä hieman alle puolet oli seurausta tilaustuottojen vähenemistä, minkä lehti ilmoitti yhdeksi syyksi ilmestymispäivien harvennukselle.

Viime vuonna moni maakunta- ja paikallislehti joutui harventamaan ilmestymispäiviään. Näihin säästäjiin kuuluivat muun muassa Ilkka-Pohjalainen, osa Keskisuomalaisen omistamista lehdistä, Karjalainen ja Etelä-Suomen Median kaupunkilehdet.

Ajan kuva on, että Uutismedian liiton julkaisema Suomen Lehdistö luopui printtilehdestään kokonaan viime vuoden lopussa, lukuun ottamatta kerran vuodessa ilmestyvää tilastonumeroa.

>> Oikaisu 16.6.2024 klo 19.07: Korjattu Olli-Pekka Paasivirran sukunimi.