Turussa ei tunaroida

Profiilikuva
media
Teksti
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Maan ainoa urheilulehti, joka julkaisee kuolinilmoituksia. Näin vitsailtiin Turun Sanomista (TS) vielä 1990-luvulla, jolloin sen urheilusivut olivat runsaat ja nostivat puheenaiheita. Nyt palstoilla on vanhakantaisia otteluselostuksia, joista muut lehdet ovat luopuneet, koska ne saa netistä.

TS on ainoa päivälehti, joka ilmestyy yhä jättimäisessä broadsheet-koossa. Verkossa TS ei hyödynnä digitalisaation mahdollisuuksia. Konservatiivinen ja sisäänpäin lämpiävä.

Nämä usein kuullut luonnehdinnat eivät mairittele. Voisi kuvitella, että tässä puhutaan kuolinkouristuksissaan kärvistelevästä dinosauruksesta, mutta se on väärä luulo.

Turun Sanomat Oy on Suomen Lehdistön selvityksen mukaan sanomalehdistön supernova. Viime vuonna sen liikevoitto oli liki 9 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti 25. Vuonna 2021 voittoprosentti oli huikea 29. TS onkin kannattavuudeltaan ylivoimainen muihin verrattuna.

Isojen lehtiyhtiöiden liikevoittoprosentti oli keskimäärin 6,4. Lähimmäksi Turun Sanomia pääsivät Alma Media Suomi (20 %) ja Alma Talent (13 %).

Mihin perustuu TS:n menestys kutistuvalla markkinalla? Yt-leikkaukset ovat olleet rajuja, ja henkilöstö on muutamassa vuodessa vähentynyt yli 200:sta alle 150:een. Sivumäärää on supistettu, eikä kehitykseen ole investoitu suuria summia.

Lehti ilmestyy vauraassa Varsinais-Suomessa, jossa on uskollisen mutta vanhenevan tilaajakunnan lisäksi hyvät mainosmarkkinat. Kuntien ilmoittelu on vilkasta, samoin vaalimainonta.

Takavuosina omistajille virtasi rahaa ovista ja ikkunoista. Keskisuomalainen-konsernin suurin henkilöomistaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoo Suomen Lehdistössä, että ennen piti olla melkoinen tunari, jos teki lehtiyhtiöllä tappiota.

TS:n menestys näkyi Ketosen omistajasuvun isoina veneinä, autoina ja hulppeina huviloina. Toimituksessa ei palkoilla juhlittu, mutta ennen toimittajat pystyivät matkustamaan ja tekemään pitkiä projekteja, koska väkeä oli paljon.

Kangaskorven mukaan voittoprosenttien pitäisi olla 10–20, jotta yhtiöt voisivat investoida ja huolehtia osakkaista. Entiseen ei kuitenkaan ole paluuta. Pienet yhtiöt keikkuvat jo konkurssin partaalla.

Kauanko osinkojuhlat jatkuvat Turussa?