Viime vuoden kovimmat koronauutiset koskivat maskeja

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tänään jaetaan Suuri journalistipalkinto, jota ehdinkin tässä näppärästi lämmittelemään.

Haeskelin nimittäin taannoin viime vuoden kovinta koronauutista – toimituksen omaa, neitseellistä uutista eli skuuppia, jota ei muilla tiedotusvälineillä ole heti kerrottavaksi omille yleisöilleen. Skuuppi on aina sulka tekijän ja hänen toimituksensa hattuun.

Ehdotuksia tulikin mukavasti, lämmin kiitos niistä! Lisäksi kaivelin ehdokkaita esiin itse.

Viime vuosihan oli kaikkien aikojen uutisvuosi, jossa koronapandemia näytti lähes kesään asti peittävän kaiken muun alleen.

Helsingin Sanomat julkaisi 7. tammikuuta 2020 ensimmäisen uutisensa keuhkokuumetta muistuttavasta oudosta viruksesta, joka oli tartuttanut kymmeniä ihmisiä Kiinan keskiosissa. Juttu oli mitä ilmeisimmin ensimmäinen vielä nimetöntä koronavirusta koskenut uutinen Suomessa.

”Viranomaisten mukaan näyttöä siitä, että sairaus tarttuisi ihmisestä toiseen, ei vielä ole”, uutisessa kerrottiin.

Sittemmin viisastuimme.

Koronauutisointi lisääntyi räjähdysmäisesti suomalaisissa medioissa maaliskuun alkupuolella 2020. Kuvaaja esittää korona-sanan määrää suomalaisissa verkkouutisissa aikavälillä 1.1.-31.12.2020.

Jury eli minä olen tehnyt päätökseni. Valinta ei ollut helppo, sillä aitojen skuuppien seulominen valtavasta koronauutismassasta kävi ihan työstä.

Arviointikriteereinä pidin sitä, että kyseessä on tiedotusvälineen oma, kova uutinen, jolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys ja se kiinnostaa laajasti yleisöä. Tässä kisassa konkreettiset eli henkilöitävät ja helposti ymmärrettävät uutiset veivät voiton byrokraattista viranomaisprosessia kuvanneista uutisista, jotka ovat toki arvokkaita nekin.

Kotimaassa hallitus ja viranomaiset ovat viestineet kaikille tasapuolisesti tiedotustilaisuuksissaan ja sosiaalisessa mediassa. Erottautuminen kilpailevista tiedotusvälineistä on ollut siksi erityisen vaikeaa.

Tarkasteluni perusteella viime vuoden koronauutisoinnissa nousee vahvimmin esiin Huoltovarmuuskeskuksen maskisekoilu eli maskigate. Hyvän kokonaiskuvan monipolvisesta jupakasta antaa esimerkiksi tämä juttu.

Free-toimittaja Jarno Liski skuuppasi maskigaten keskeisimmät uutiset Suomen Kuvalehdessä 8. ja 9. huhtikuuta. Ensimmäinen kertoi valtion ostaneen kiinalaiset hengityssuojaimet ulosottovelkaiselta liikemieheltä Onni Sarmasteelta, mutta kauneusklinikkayrittäjä Tiina Jylhä väitti kaupan kuuluneen itselleen. Seuraavassa jutussa Jylhän kerrottiin saaneen uuden tilauksen Huoltovarmuuskeskukselta, mutta veronmaksajien miljoonat seisoivat jäissä Virossa.

Koska Liskin uutiset julkaisi tämän blogin kustantaja SK, olisi vähän hömelöä suitsuttaa järjestävää seuraa. Siksi totean vain, että Liski teki erinomaista työtä, ja hänen sietää saada palkintoja muissa journalismin kisoissa.

Alla mielestäni kolme kovinta koronauutista viime vuodelta ja lyhyet perusteluni.

  1. Helsingin Sanomat 9.4: Tiina Jylhän kauneus­klinikka markkinoi suoja­maskeja väärennetyllä sertifikaatilla – rikos­tausta ja ulos­otto eivät pysäyttäneet viiden miljoonan euron kauppoja Huolto­varmuus­keskuksen kanssa Tekijät: Paavo Teittinen, Maria Manner ja Mikko Gustafsson Perustelut: Huoltovarmuuskeskuksen epäselvyydet saivat lisävalaistusta, muun muassa Tiina Jylhän väärennetyt sertifikaatit tuotiin esiin. Lopulta huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema joutui eroamaan tehtävästään.
  2. Iltalehti 30.10: STM hyllytti Aku Louhimieheltä tilatun videon – erikoinen syy: Maskeja näkyi liikaa Tekijät: Lauri Nurmi ja Jarno Liski Perustelut: Uutinen oli yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä se kuvasi hallinnon ja viranomaisten hämmentävää ristivetoa maskisuosituksista konkreettisella tavalla. On ironista, että vielä keväällä sosiaali- ja terveysministeriö pyrki näin järein konstein luomaan mielikuvaa maskien hyödyttömyydestä, kun nyt maskipakkoja viritellään joka paikkaan.
  3. MTV 20.3: Presidentti Tarja Halonen ja Eeva Ahtisaari olivat loppuunmyydyssä konsertissa, jossa levisi koronavirustartunta Tekijä: Juulia Jaulimo Perustelut: Suomessa koronaviruksen aggressiivinen leviämistapa konkretisoitui ensimmäistä kertaa Helsingin Musiikkitalon surullisen kuuluisassa konsertissa, jossa lukuisat yleisössä olleet saivat tartunnan yhdeltä yskijältä. Erityisesti Eeva Ahtisaari antoi vaaralliselle taudille kasvot. Ahtisaari ja hänen puolisonsa, presidentti Martti Ahtisaari sairastuivat myöhemmin koronaan mutta toipuivat siitä. Tapaus ja siitä kertovat uutiset lisäsivät yleistä ymmärrystä ”viruslingoista” eli viruksen leviämisestä suurissa väkijoukoissa.

ONNEA kovimmiLLE! Tämä lukija kiittää kaikkia koronauutisten parissa puurtaneita jaksamisesta ja tärkeästä työstä. Vielä pitäisi kotvanen jaksaa tätä lajia.