Väärin mitattu - toimittajien puoluekannoista on "tutkimuksia" mutta vain vähän oikeata tutkittua tietoa

Olen usein aikonut kirjoittaa toimittajien puoluekantoja käsittelevistä tutkimuksista, mutta Faktabaarin tuore artikkeli säästää minulta suurimman vaivan.

Aihe tuntuu herättävän intohimoja yleisössä säännöllisin väliajoin, ja liikkeellä on perusteiltaan huteraa tietoa. Tällä kertaa asia on noussut esiin Yleisradion rahoitukseen liittyvässä keskustelussa.

Faktabaarin juttu käy hyvin läpi ne tutkimukset ja ”tutkimukset”, joita usein käytetään todisteina toimittajakunnan aatteellisista vinoumista. En väitä, etteikö kallellaanolemisia tai puoluesympatioita olisi olemassa, mutta useimmilla sosiaalisessa mediassa näkemilläni käppyröillä toimittajakunnan puoluepoliittisesta jakautumisesta ei ole mitään todistusarvoa. Liikkeellä on myös ihan puhdasta sepitettä.

Jos graafit perustuvat esimerkiksi muutaman kymmenen toimittajaopiskelijan vastauksiin internetissä, tällainen otos ei edusta koko Suomen toimittajakuntaa. Ensimmäisen vuoden journalistiikan opiskelijan aatoksista ei voi tehdä päätelmiä siitä, mitä ajattelevat vanhemmat toimittajat esimerkiksi keskisen ja pohjoisen Suomen maakunta- ja paikallismedioissa. Eikä niin pienestä otoksesta voi päätellä mitään edes toimittajaopiskelijoiden poliittisesta ajatusmaailmasta yleisemmin. Alaa voi opiskella Suomessa monessa eri korkeakoulussa.

Tosiasia on, ettei aiheesta ole olemassa kovin kattavaa tutkimusta. Faktabaarin jutussa on mainittu ne kaksi tutkimusta, joita itse pidän pätevinä, joskin rajattuina, ja toinen on jo vanhentunutkin.