Pohjoismaiset sanomalehdet sukeltavat - "Tilanne on oikeasti karmea"
Sanomalehtien mediataloudesta kiinnostuneille tarjoaa tuoretta tietoa juuri valmistunut Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa -tutkimus. Tutkimuksen esittelytilaisuudessa tällä viikolla käytiin läpi ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten sanomalehtien taloudellista tilannetta.
”Tilanne on oikeasti karmea”, kommentoi kuulemaansa Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola.
Mervolaa hirvitti se, että tutkimuksen mukaan ruotsalaisista sanomalehdistä puolet ja norjalaisista kolmannes on tappiollisia. Kannattavuuden trendi on laskeva.
”Pahimmat ajat ovat vasta edessä. Suomessa on samaa ilmiötä näköpiirissä.”
Olen aiemmin kirjoittanut levikintarkastuksesta luopuvista lehdistä muun muassa täällä ja suomalaisten sanomalehtien sulavista tuotoista tuolla.
Suomalaiset sanomalehtitalot ovat perinteisesti olleet pohjoismaisia verrokkejaan parempia nettotulosprosenteissa, ja Mervolan Keskisuomalainen on Suomen kärkikastia. Tutkija Mikko Grönlund Turun yliopistosta kuitenkin huomautti, etteivät Suomen kaltaiset perinteiset sanomalehtimaatkaan ole suojassa globaaleilta kehitystrendeiltä, vaikka meillä on vahva lukemisen kulttuuri ja sanomalehtien tilausperinne.
”Tällaisilla kannattavuusluvuilla ei liiketoimintaa kovin kauan ylläpidetä”, Grönlund muistutti.
Tutkimuksen mukaan ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten sanomalehtinimekkeiden määrä on kasvanut vuodesta 2006. Johtavassa sanomalehtimaassa Norjassa nimekkeitä oli vuonna 2014 eniten eli 230. Vuonna 2006 määrä oli 219.
Ruotsissa nimekkeitä oli 169 (2006: 164) ja Tanskassa 41 (2006: 31). Tanskassa on kuitenkin jäljellä enää vain yksi maksullinen 1-3-päiväinen sanomalehti, sillä ilmaislehdet ovat korvanneet tilattavat paikallislehdet.
Kaikissa kolmessa Pohjoismaassa sanomalehtien kokonaislevikki on laskenut hurjasti vuosien 2005-2014 välillä: Norjassa -23 prosenttia, Ruotsissa -30 prosenttia ja Tanskassa -35 prosenttia.
Myös sanomalehtien osuus mediamainonnasta on sukeltanut 21-27 prosentin tasolle, kun se vielä kymmenisen vuotta sitten oli 43-47 prosenttia. Samaan aikaan online-mainonnan osuus on kasvanut huomattavasti, mutta kuten Grönlund korosti, se raha menee ennen kaikkea Googlen ja Facebookin kaltaisille globaaleille toimijoille.
Tietoja suomalaisten sanomalehtien levikin ja lehtien määrän kehityksestä löytyy täältä ja mediamainonnan osuuksista tuolta.
Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa -tutkimuksen julkistustilaisuuden voi katsella tallenteena Sanomalehtien Liiton verkkosivuilta. Tutkimusraportti löytyy Viestinnän tutkimussäätiön sivuilta.