Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Se siitä miljardibisneksestä – sanomalehtien tuotot sulavat

Blogit Mediaansekaantuja 11.6.2016 14:29
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja - avatar
Kirjoittaja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistön kesäkuun numero on aina kiintoisaa luettavaa, koska siinä summataan sanoma- ja kaupunkilehtien tuloskunto. Eilen ilmestyneestä numerosta käy ilmi, ettei sanoma- ja kaupunkilehtien julkaiseminen ole enää miljardibisnes. Those were the days.

Vuonna 2014 sanoma- ja kaupunkilehtien yhteenlaskettu nettomyynti oli 1 020 miljoonaa euroa, josta sanomalehtien osuus oli 947 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhteenlaskettu nettomyynti oli enää 983 miljoonaa. Leikkuri iski erityisesti sanomalehtiin, joiden myynnistä katosi 36 miljoonaa taivaan tuuliin. Se on prosentuaalisesti pieni luku, mutta käytännössä ihan järkyttävä summa rahaa.

Nettomyynti tarkoittaa lehden verottomien levikki- ja ilmoitustuottojen summaa. Ilmoitustuotoista on vähennetty muun muassa alennukset sekä alennuksen luonteiset mainos- ja mediatoimistokorvaukset.

Tämän suuruinen lovi vastaa Kalevan kokoisen maakuntalehden nettomyyntiä vuonna 2014 (35 miljoonaa euroa). Se on isompi kuin Keskisuomalaisen (28 miljoonaa), Kauppalehden (28 miljoonaa) ja kaikkien muiden maakuntalehtien paitsi Aamulehden (60 miljoonaa) ja Turun Sanomien (49 miljoonaa) tuotot toissa vuonna.

Entäpä digitaaliset tuotot? Niiden osuus nettomyynnistä oli kaikilla sanomalehdillä noin 84 miljoonaa euroa. Kasvua digituotoissa oli 20 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Tuo 84 miljoonan potti jaettiin pääosin iltapäivälehtien, Helsingin Sanomien ja Kauppalehden kesken.

Suomen Lehdistön mukaan maakuntalehdistä parhaiten digistä tienanneet ylsivät yli kahteen miljoonaan euroon. Useimmilla summat olivat satojatuhansia.

Prosentuaalisesti suurelta näyttävästä kasvusta huolimatta sanomalehtien digitaaliset tuotot ovat edelleen taskurahaa printtituottoihin verrattuna. Tuottosuhde on 91 – 9 printin eduksi.

Tämä suhdeluku kääntyy tuskallisen hitaasti vasemmalta oikealle. Kalevan verran rahaa katoaa toimialalta vuosittain. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää, miksi juuri Ylen internet-toiminnot ovat lehtipomojen kritiikin kohteena. Mutta en aio nyt harhautua enempää siihen keskusteluun.

Tarkkoja lehtikohtaisia digituottolukuja lehtiyhtiöt eivät halua julkistaa. Se on tietysti tosi veemäistä meidän media-analyytikkojen kannalta, koska silloin esimerkiksi ulkomaita myöten kehutun Helsingin Sanomien maksumuurin todellista arvoa on mahdotonta ulkopuolelta arvioida.

>> Oikaisu klo 17.23: Korjattu sanoma- ja kaupunkilehtien nettomyynti 983 miljoonaksi euroksi.