Onko Niinistö myös mielipidemittausten herra? Taloustutkimus kiistää "kuriinpanon"

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Ulottuuko Sauli Niinistön paljon puhuttu vaikutusvalta myös mielipidemittausten metodeihin?

Kirjoitin viime viikolla ilmestyneestä Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra -kirjasta (Into) aiemmassa blogikirjoituksessani. Aamulehden toimittajien Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittamassa poliittisessa elämäkerrassa sanotaan, että ”Niinistö on suomalaisessa poliitikassa siitäkin ainoalaatuinen hahmo, että hän on pannut mielipidemittaajatkin ’kuriin'”.

Kirjoitin Mörttisen ja Nurmen muistelleen kirjassaan erikoista episodia, jossa Niinistön rähjääminen Yleisradiolle johti siihen, että Taloustutkimuksen tekemiin eduskuntavaalien kannatusarvioihin lisättiin jatkossa pysyvästi yksi prosenttiyksikkö kokoomuksen kannatukseen.

Niinistö oli moittinut Ylen julkaisemia mittauksia ”johdonmukaisesta suunnattomasta virheestä” kokoomuslaisten kannatuksen arvioinnissa alakanttiin. Ylen uutistoiminnan silloinen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen puolustautui toteamalla, että Yle julkaisee Taloustutkimuksen kannatusarviot sellaisenaan. Kirjan mukaan Taloustutkimus oli havainnut ongelman jo vuotta ennen Niinistön purkausta, mutta tutkimusmenetelmiä tarkistettiin Ylen pyynnöstä.

Menetelmästä ei löytynyt varsinaista vikaa, vaan jostain syystä tutkijat eivät tavoittaneet juuri kokoomuksen kannattajia. Taloustutkimuksen silloinen tutkimusjohtaja Hannu Ilkas kertoo kirjassa, että tämän vuoksi kokoomuksen kannatukseen lisättiin jatkossa pysyvästi yksi prosenttiyksikkö.

Asia on herättänyt ihmettelyjä viime päivinä. Taloustutkimus Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Jari Pajunen täsmentää, miten kaikki hänen mukaansa meni.

”Ryhdyin itse vastaamaan puoluekannatusmittauksista juuri noiden vuoden 2007 vaalien jälkeen. Ainakaan sen jälkeen tällaista prosenttiyksikön lisäystä ei ole satavarmasti tehty puhelinhaastattelujen mittaustuloksiin.”

Pajusen mukaan ennen vuoden 2007 vaaleja kannatusmittaukset tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina. Ne näyttivät kokoomuksen kannatuksen alakanttiin, minkä Niinistökin huomioi.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Taloustutkimuksen mittaus näytti kokoomuksen kannatukseksi 20,4 prosenttia, kun se eduskuntavaaleissa oli 22,3 prosenttia.

Pajusen mukaan Taloustutkimus oli tarkastellut mittausmenetelmiään kriittisesti jo ennen kuin niitä käytiin Ylen kanssa läpi.

”Meillä oli jo ehdotus valmiina, kun Ylen ehdottama tapaaminen toteutui. Sen meidän ehdotuksemme mukaan jatkettiin.”

Mittaustapa päädyttiin vaihtamaan puhelimella tehtäviksi haastatteluiksi. Samalla kasvatettiin otoskokoa tulosten luotettavuuden parantamiseksi, ja korjauskertoimeen huomioitiin myös edellisten kuntavaalien tulos.

”Muita muutoksia mittaustapaan tai tulosten julkaisemiseen ei tehty. Kokoomuksen tuloksiin ei siis lisätty jatkossa prosenttiyksikköä, eikä muutoksia menetelmään tehty Niinistön määräyksestä. Tähän olisi todennäköisesti päädytty muutenkin.”

Pajunen huomauttaa, että vuoden 2007 vaalien yhteydessä Taloustutkimuksen ennuste Niinistön henkilökohtaisesta äänimäärästä osui nappiin. Mittaus näytti Niinistölle noin 60 000:ta ääntä, mikä oli käytännössä sama kuin hänen äänimääränsä lopulta vaaleissa.

”Me haukoimme täällä henkeä, että voiko se pitää paikkansa.”

Hyvinhän se piti, mutta tätä Niinistö ei maininnut missään.