Myymälävarkaan ja seksuaalirikollisen yksityisyydensuoja oikeuden puntarissa
Suomessa käydään nykyisin harva se päivä oikeutta sananvapauden rajoista sosiaalisessa mediassa, mutta kaikki tapaukset eivät saa yhtä paljon huomiota kuin kesäkuun MV-käräjät.
Esimerkiksi tänään korkein oikeus piti antamassaan päätöksessä voimassa äänekoskelaisen ”pedofiilinmetsästäjän” tuomion yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä Facebookissa. Eilen uutisoitiin, että Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi sakkoihin myymälänäpistelijän kuvan julkaisseen miehen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Mies oli jakanut alaikäisen näpistelijän kuvaa ja videota K-kaupan Facebook-sivuilla. Kaupassa oli ollut näkyvillä kyltti, jonka mukaan näpistelijöistä laitetaan kuvat Facebookiin, ja omalla toiminnallaan henkilö antaa itse hyväksynnän tällaisille Facebook-päivityksille.
Tällainen vitsikäs kyltti voi toimia varkaanpelottimena, mutta uhkauksen toimeenpano ei ole järkevää.
Aiemmin olen kirjoittanut myös niin sanotun ”risunjemmaajan” tapauksesta (täällä ja täällä), jossa niinikään tuomittiin sakkoja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä YouTube-videolla.
Vuonna 2015 Helsingin Uutiset kysyi lukijoiltaan, onko varkauksista epäiltyjen kuvien julkaisu kaupoissa oikein. 4081 nettivastaajasta 95 prosenttia vastasi, että se on oikein.
He olivat väärässä.
Se on väärin.
Leikatkaa tästä talteen, jos muisti uhkaa pettää: näpistelijöiden kuvien julkaiseminen on laitonta.
Kun kyse on vasta rikosepäilystä, tavallisen ihmisen ei kannata lähteä levittämään epäillyn henkilötietoja omissa some-kanavissaan. Jos joku toinen niitä jakaa, ei kannata levittää eteenpäin, ettei syyllisty itsekin rikokseen.
Jos poliisi julkaisee somessa etsintäkuulutuksen vaarallisesta rikollisesta, sen voi jakaa eteenpäin. Mitään omia etsintäkuulutuksia ei siis kannata askarrella – siis sellaisia, joista käy selville, kuka tekijä mahdollisesti on.
Vielä huonompi juttu on, jos tutkinnassa selviää, ettei kuvan henkilö ollutkaan rikoksentekijä. Jos levittää toista henkilöä koskevia pilkkaavia tai valheellisia viestejä, syyllistyy kunnianloukkaukseen.
Vaikka tiedot olisivat paikkansapitäviäkin, voi silti tulla rapsut yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, jos on levittänyt toisesta arkaluonteisen tiedon tai kuvan. Tieto henkilön tekemästä rikoksesta voi olla myös tällainen arkaluonteinen tieto. Erityisen pidättyväinen on syytä olla tietojen levittelyssä, jos kyse on vähäpätöisestä rikoksesta tai rikkeestä.
”Pedofiilinmetsästäjän” tapaus oli huomattavasti kimurantimpi juttu, sillä se kävi läpi kaikki oikeusasteet. Siinä oli kyse yli kahden vuoden tuomion saaneen seksuaalirikollisen nimen ja kuvan yhdistämisestä sosiaalisessa mediassa. Tuomitun nimi oli tullut esiin tapausta koskeneissa uutisissa, ja kuva oli peräisin hänen omalta Facebook-sivultaan, eli kyse oli sinänsä julkisten tietojen yhdistämisestä.
Kaikki oikeusasteet totesivat nimen ja kuvan julkaisijan syyllistyneen yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.