Anteeksi taas! Nyt mielipiteen julkaisua pyytää anteeksi Vasabladetin päätoimittaja
Kahdessa edellisessä blogikirjoituksessani aiheena on ollut päätoimittajien anteeksipyynnöt julkaistuista mielipidekirjoituksista.
Reilu viikko sitten kirjoitin siitä, miten Etelä-Pohjanmaalla ilmestyvän kaupunkilehti Eparin päätoimittaja pyysi anteeksi lehdessä julkaistua salaliittoteoreetikon mielipidekirjoitusta.
Sen jälkeen käsittelin Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan anteeksipyyntöä lehdessä julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa arvosteltiin maatalouseläinten tehotuotantoa. Päätoimittaja poistatti kirjoituksen lehden verkkosivuilta.
Eikä kahta ilman kolmatta.
Tuorein tapaus on Pohjanmaalta, jossa ilmestyvän Vasabladetin varapäätoimittaja Nina Dahlbäck pyysi eilen anteeksi (€) lehden julkaisemaa mielipidekirjoitusta. Mielipidetekstissä kritisoitiin jyrkästi kilpailevan Ilkka-Pohjalainen-lehden ja sen nimeltä mainitun mielipidesivun toimittajan toimintaa. Vasabladet poisti kirjoituksen verkkosivuiltaan, mutta printtilehteen se tietysti jäi.
”Mielipidekirjoituksen oli allekirjoittanut ’Tiina Nieminen, Vaasa’, mutta jälkeenpäin on ilmennyt, että tämä ei todennäköisesti ole kirjoittajan oikea nimi. Näin ollen toimitukselliset rutiinimme ovat pettäneet. Emme ole yrittäneet riittävän huolellisesti varmistua kirjoittajan henkilöllisyydestä”, Dahlbäck kirjoittaa anteeksipyynnössään lehden lukijoille.
Dahlbäck pahoittelee tapahtunutta ja pyytää Ilkka-Pohjalaiselta ja sen mielipidetoimittajalta anteeksi, että anonyymille henkilölle annettiin mahdollisuus kritisoida häntä tällä tavalla.
Useimmissa päivälehdissä on käytäntönä, ettei lehti julkaise mielipidekirjoituksia edes nimimerkillä, ellei kirjoittajan todellinen henkilöllisyys ole toimituksen tiedossa. Näin lehden palstoilla ei pääse raukkamaisesti ampumaan puskista nimeltä mainittuja henkilöitä. Tämä ryhdikäs toimintapa erottaa yhä laatulehdet sosiaalisen median anonyymeistä sössöttäjistä.
Nimimerkki Tiina Niemisen mielipidekirjoituksessa oli kyse paikalliseen Sisäsatamaan suunnitellusta huoltorakennuksesta ja yleisövessasta, joka on kiihdyttänyt vaasalaisia ja synnyttänyt paljon polemiikkia lehtien palstoilla. Mielipidekirjoittaja arvosteli jyrkin sanankääntein Ilkka-Pohjalaisen toimittajaa kaksoisroolista wc-hanketta vastustavan taideyhdistyksen puheenjohtajana ja lehden mielipideosastoa ohjailevana toimittajana.
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajan Markku Mantilan mukaan sama kirjoittaja yritti saada tekstinsä ensin läpi Ilkka-Pohjalaisessa. Mantilan Mediaansekaantujalle esittämän kirjeenvaihdon mukaan tähän olisi suostuttukin, vaikka kritiikin kohde oli lehti itse ja sen nimeltä mainittu toimittaja.
Tekstiä ei kuitenkaan julkaistu, koska kirjoittaja ei useista pyynnöistä huolimatta antanut toimitukselle muuta yhteystietoa kuin Gmail-osoitteensa. Näin hänen henkilöllisyydestään ei päästy varmistumaan, mutta teksti kelpasi sellaisenaan levikkialueen toiselle lehdelle, Vasabladetille.
Ilkka-Pohjalaista kustantaa Ilkka-yhtymän tytäryhtiö I-Mediat ja Vasabladetia säätiörahoitteinen HSS Media. Näin suorasukaisen kritiikin esittäminen toisen sanomalehden toimintaa kohtaan on harvinaista sisäsiistissä suomalaisessa sanomalehtikentässä.
Mantila kertoo vaatineensa Vasabladetilta asian korjaamista.
”Suututti valtavasti, koska tiesimme, ettei henkilöä ole olemassakaan. Hän pääsi tekemään härskin tekstin, joka kyseenalaisti lehden, toimittajan ja samalla minun etiikkani”, Mantila sanoo.
Mielipidekirjoituksen väitteet Ilkka-Pohjalaisen toimittajan aseman väärinkäytöstä Mantila kiistää jyrkästi.
”Täysin absurdi väite, ihan mieletön väite. Kyseinen toimittaja on hyvin kokenut ja tarkka, ja luotan häneen täysin. Hän ei ole ollut taideyhdistyksessä osallisena tämän asian käsittelyssä, ja vaikka olisi ollutkin, se ei tee hänestä jääviä käsittelemään mielipidesivuamme. Mielipidesivu on kuitenkin minun vastuullani.”
Mantila antaa Vasabladetille kuitenkin tunnustusta siitä, että lehti kertoi julkisesti virheestään ja pyysi anteeksi.
”Minun puolestani asia on sovittu.”
Myös kirjoituksessa nimeltä mainittu toimittaja sanoo jättävänsä asian tähän.
Mantila myöntää, että samanlainen haksahdus voisi käydä omalle kohdalle.
”Pitää olla pirun tarkkana. Ei varmaankaan jokaisen kirjoittajan yhteystietoja tarkisteta, mutta nyt täytyy ottaa tiukempi seula varsinkin Gmail-osoitteista tulevia tekstejä kohtaan.”
Onhan näitä sattunut muillekin. Feikkihenkilöiden mielipidekirjoituksia on poistettu muun muassa Turun Sanomissa. Helsingin Sanomien mielipidepalstalle pääsi raaseporilaisen filosofian maisterin Elina Kempin kirjoitus, jonka julkaisi myös Aamulehti Kemppi-Pirhosen (sananmuunnos) nimellä. Hesari ei kuitenkaan poistanut tekstiä, vaan lisäsi sen yhteyteen maininnan tekaistusta kirjoituksesta.
Tunnettu tapaus on myös Twitteristä poistettu ”vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade”, joka siirtyi sittemmin leikkimään lehtien mielipideosastoille.
Vasabladetin varapäätoimittaja Nina Dahlbäck on asiasta pahoillaan mutta ei pidä tapausta aivan ennenkuulumattomana. Hän viittaa Helsingin Sanomien ja Aamulehden Kemppi-Pirhos-kömmähdykseen.
”Valitettavasti kävi ilmi, että henkilöllisyyttä ei ollut riittävästi tarkistettu. Koska emme saaneet varmistettua, kuka tämä henkilö on, pyysimme julkisesti anteeksi”, Dahlbäck toteaa.
Hän täsmentää, että anteeksipyyntö koski tällaisen kritiikin esittämistä nimettömänä. Jos kirjoittaja olisi esiintynyt omalla nimellään, teksti olisi ollut julkaisukelpoinen.
Verkosta poistetussa mielipidekirjoituksessa tekaistuksi epäilty kirjoittaja kysyi: ”Voimmeko luottaa alueemme suurimpaan mediaan [Ilkka-Pohjalaiseen] enää tällaisten toimittajien yhteyksien ilmitulon jälkeen?”
Entä voimmeko vielä luottaa VBL:iin tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen?
”Luottamus on yksilöllistä, mutta olen sitä mieltä että VBL:iin voi luottaa. Virhe myönnettiin lukijoillemme.”
>> Oikaisu klo 19.50: Korjattu tekstiä Vaasan Sisäsataman wc-hankkeen osalta. Tekstissä luki aiemmin, että kyse on taideyhdistyksen vessahankkeesta. Taideyhdistys on yksi huoltorakennusta vastustavista tahoista.