Hyppääkö JSN aikakoneeseen ja syynää Matti Kuuselan vanhoja juttuja?

Tapaus Matti Kuusela on iskenyt kipeästi journalistien eettiseen kiukkuhermoon. En muista yhtä intensiivistä journalismin keskustelua, jossa julkisuudessa puitaisiin Journalistin ohjeiden (JO) kaikkein fundamentaalisinta kohtaa. Kyseinen kohta 8 velvoittaa journalistia pyrkimään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

Totuudessa pysymisen vaatimus on ollut ”Lehtimiehen ohjeissa” vuodesta 1968. Jo vuonna 1957 ensimmäisissä ”Etikettisäännöissä Suomen sanomalehtimiehille” puhuttiin oikeista ja vääristä uutisista: ”Oikeat uutiset luovat ja ylläpitävät lukijan luottamuksen sanomalehteä kohtaan”.

Totuuteen pyrkiminen voi kuulostaa hurskaalta juhlapuheelta, mutta se on kyllä aivan journalistisen eetoksen ytimessä. Journalisti ei voi tietoisesti valehdella tai sepittää kertomaansa, vaikka kerrottu asia voikin joskus osoittautua virheelliseksi tai puutteelliseksi. Silloin virheet on ohjeiden mukaan oikaistava.

Tähän liittyy myös JO:n kohta 11, jonka mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. 

Ylen haastattelussa (22.3.) Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoi, että JSN:lla on mahdollisuus ottaa oma-aloitteisesti tapauksia käsittelyyn ja erityisistä syistä myös vanhoja juttuja. Hyvösen mukaan Aamulehdestä eläkkeellä olevan Kuuselan tapaus on ehdottomasti sellainen, että siihen pitää paneutua.

Onko JSN siis ottamassa Kuuselan vanhoja Aamulehdessä julkaistuja juttuja oma-aloitteisesti käsittelyyn?

Tämä olisi poikkeuksellista. Normaalisti JSN:lle voi kannella korkeintaan kolme kuukautta jutun julkaisun jälkeen. Neuvosto on ottanut käsittelyyn tapauksia oma-aloitteisesti ennenkin, mutta sitä ei tapahdu edes vuosittain. Sen sijaan kovin vanhoihin juttuihin kajoamista en muista aiemmin tapahtuneen. Ilman kantelua käsittelyyn otto vaatii perussopimuksen mukaan ”erityisen syyn”.

Kysyin Hyvöseltä kantaa vanhojen juttujen käsittelyyn neuvostossa.

”Teoriassa se on mahdollista, jos se jollain tapaa edistäisi keskustelua siitä, että hyvää journalistista tapaa noudetaan”, Hyvönen sanoo.

Hänen mukaansa asiasta keskustellaan JSN:n seuraavassa kokouksessa 17. huhtikuuta. Puheenjohtaja voisi ottaa vanhoja juttuja oma-aloitteisestikin neuvoston käsittelyyn, mutta Hyvönen haluaa, että tässä tapauksessa koko 14-henkinen neuvosto päättää asiasta.

Aamulehti poisti verkosta 551 Matti Kuuselan kirjoittamaa juttua sen jälkeen, kun hän paljasti muistelmissaan sepittäneensä henkilöitä ja sitaatteja. Aamulehdessä on parhaillaan käynnissä Kuuselan juttuja koskeva selvitys, jonka arvioidaan valmistuvan juhannukseen mennessä. Mahdollisesti JSN haluaa odottaa selvityksen tuloksia, jos sieltä nousee esiin uusia tapauksia, jotka eivät ole nyt olleet esillä.

Kolme esillä ollutta epäilyksenalaista juttua oli julkaistu Aamulehdessä vuosina 2021, 2008 ja 2006.

Minusta on ongelmallista, jos JSN ryhtyy ruotimaan näitä tapauksia vasta vuonna 2024.

Toki olisi hyvä saada alan eettiseltä elimeltä linjanveto, voiko journalismissa olla fiktiivisiä elementtejä, kuten Kuuselaa puolustaneet entiset esimiehet ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää (Matti Apunen HS:ssa ja Jouko Jokinen alun perin HS:ssa), ja miten tällaiset kohdat pitäisi merkitä yleisöä ajatellen.

Ongelmia taas nousisi takuuvarmasti siitä, että Journalistin ohjeet ovat muuttuneet vuosien varrella, samoin neuvoston kokoonpanot, tulkintalinjat ja koko median toimintaympäristö. Voi kysyä, miten vanhoja juttuja olisi mielekästä ja oikeudenmukaista lähteä syynäämään nykysilmälasein.

Minne raja vedettäisiin? Jos voitaisiin arvioida jälkikäteen 2020-luvulla julkaistuja juttuja, olisiko ok tutkia myös 2000-luvun alun tuotantoa? Voisiko JSN matkustaa aikakoneessa 1990- tai jopa 1980-luvulle?

”Ei se todellakaan olisi mielekästä”, Eero Hyvönen sanoo.

”Pitäisi olla kytkentä lähemmäs nykyistä käytäntöä ja JO:n nykymuotoa.”

Hänen mielestään tavoitteena ei tällöin olisi kirjoittajan ”nostaminen tuomiolle” vaan ohjeiden linjan kirkastaminen, jos osoittautuu, että jossakin kohdassa on neuvoston mielestä epäselvyyttä.

”Koska jokin aika sitten näytti joillakuilla päätoimittajilla olevan erilaisia näkemyksiä tosiasioiden erottumisesta.”

Lisäksi JSN:oon on tullut kantelu Aamulehden tekemästä Kuuselan juttujen massapoistosta. Hyvösen mukaan ruuhkan takia tämän ja mahdollisesti myöhemmin tulevien kanteluiden käsittelyyn mennee joitakin kuukausia.

P.S. Lopuksi omakohtainen seliseli. Muutama henkilö on aiheellisesti ihmetellyt, miksi en huomioinut Matti Kuuselan tunnustuksia hänen muistelmiaan koskevassa kirja-arviossani. Syynä on se, että kahlasin läpi pdf-kirjaa, josta etsin ennen kaikkea mediatoimijoita koskevia kehuja ja moitteita, mikä oli kirjoitukseni fokuksessa tässä mediablogissa. Tästä syystä missasin Kuuselan suoran tunnustuksen ruotsalaisen venekirjailijan sepittämisestä, muut kaksi epäiltyä kohtaa olivat kirjassa monitulkintaisempia.

Entisenä työkaverina ja entisenä pirkanmaalaisena tunsin varsin hyvin Kuuselan kaunokirjallisen tyylin. Tieto esillä olleen kaltaisesta sepitteestä tuli kuitenkin yllätyksenä ja pettymyksenä. En olisi arvannut hänen keksineen henkilöitä ja näiden sanomisia, enkä vieläkään ymmärrä, miksi hän halusi paljastaa maineensa kannalta näin tuhoisan asian muistelmissaan aivan kuin jonain hupaisana pikkujuttuna menneisyydestä.

>> Blogin kirjoittaja on mukana työryhmässä, joka on tehnyt Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistykselle (Jusanek) esityksen uudistetuista Journalistin ohjeista. Jusanekin vahvistamat uudet ohjeet julkistettaneen toukokuussa 2024 ja otetaan alalla käyttöön myöhemmin sovittavana ajankohtana.