JSN:ltä moitteet pääministerille ja langettava Ylelle – miksi äänestin vapauttavaa?

Päätös Ylen langettavasta syntyi tiukan äänestyksen jälkeen tasaäänin 6–6.

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Yleisradio sai Julkisen sanan neuvostolta eilen vapauttavan päätöksen pääministeri Juha Sipilää koskevan verkkouutisen korjaamisesta ja langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolelle. Varsinkin jälkimmäinen päätös oli vaikea ja kova ratkaisu, jonka perusteita avaan omalta kohdaltani alla tarkemmin.

Seitsemän tuntia kestäneessä kokouksessa oli ratkaistavana loppuosa neuvoston historian todennäköisesti työläimmästä asiakokonaisuudesta. Edellisessä kokouksessa helmikuussa annettiin Ylelle vapauttava päätös kielteisestä julkisuudesta ja pääministerin samanaikaisesta kuulemisesta sekä langettava päätös Suomen Kuvalehdelle Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen kielteisestä julkisuudesta ja samanaikaisesta kuulemisesta.

Eilen käsiteltiin kahta muuta Yle-kantelua ja laadittiin lausuma, jossa annettiin poikkeukselliset moitteet pääministeri Sipilälle sananvapauden rajoittamisesta. Muita aiheeseen liittyviä kanteluita ei ole tällä erää käsittelyssä.

Päätös Ylen langettavasta syntyi tiukan äänestyksen jälkeen tasaäänin 6–6. Asiaa pitkään harkittuani päädyin itse äänestämään vapauttavaa. Sääntöjen mukaan tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan ääni, joka kallisti vaakakupin langettavan puolelle.

Luovutettiinko journalistista päätösvaltaa Ylen toimituksen ulkopuolelle vai tekikö päätoimittaja ratkaisunsa puhtaasti journalistisin perustein? Saiko pääministeri Yleltä liian myötäsukaista erityiskohtelua? Taipuiko päätoimittaja Jääskeläinen pääministerin painostuksen edessä? Oliko kyse painostuksesta vai normaalista palautteesta?