Game of Thrones palautti uskon lineaariseen televisioon
Voi sitä kauhua, joka aina maanantaisin suomalaista sosiaalisen median käyttäjää koettelee. Kyse ei ole tekemättömistä töistä, jotka työpisteellä odottavat, vaan spoilereista. Game of Thrones -sarjan uusin jakso tulee Yhdysvalloissa televisiossa itärannikolla sunnuntai-iltaisin ja ensimmäiset jaksoreferaatit ja uutiset heti sen jälkeen – ja tietysti myös spoilerit. Suomessa tuore jakso tulee HBO Nordic -palveluun maanantaina iltapäivällä, mikä tarkoittaa sitä, että viaton nettisurffailija voi vahingossa pilata oman GoT-katselunautinnon, kun oman Facebook-fiidi vilisee juonipaljastuksia. Kovimmat sarjan fanit pitävätkin nettipaastoa ennen kuin ovat katsoneet uuden jakson.
Game of Thronesin juoni etenee usein näyttävin juonenkääntein ja siksi sarjasta kertominen helposti pilaa katselunautinnon. Spoilerivaara on yksi syy, miksi Game of Thrones ei kuulu suosikkisarjoihini. Muitakin syitä löytyy, ja kirjoitin niistä vuosi sitten.
Mutta toisaalta Game of Thrones on palauttanut uskoni siihen, että televisionkatselun konventiot eivät sittenkään ole mullistuneet niin paljon kuin on povattu. Netflixin toimitusjohtaja on monessa haastattelussa kertonut, että ohjelmien omaan tahtiin omalta kämmenlaitteelta katsominen syrjäyttää television ja ohjelmakartat. Ainakaan vielä ei ole käynyt niin; striimaus ei ole tappanut lineaarista televisiota.
Uuden GoT-jakson ilmestyminen on aina spektaakkeli. Jokainen haluaa olla ensimmäisenä kommentoimassa jakson tapahtumia omissa nettiryhmissään. Useilla ystävilläni on ryhmächatteja, jossa uutta jaksoa ruoditaan. Uskoakseni jaksoista puhutaan myös työpaikkojen kahvihuoneessa. Jos et ole katsonut edellisillan jaksoa, olet ulkopuolinen – fanien kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu, että juonenkäänteitä ei paljasteta. Vaikka GoT on genresarja, se on iso puheenaihe ja liikuttaa isoja massoja. En usko, että se olisi suinkaan samanlainen ilmiö, jos sarja ilmestyisi Netflix-tyyliin kokonaisena kautena kerralla.
Jos television yhteisöllisyys syntyi aiemmin ajassa ja paikassa, niin nykyään se syntyy vain ajassa. Ihmiset eri puolilla maailmaa katsovat, kun taas yksi Game of Thronesin päähenkilöistä murhataan. Ajankohtainen jälkipuinti on osa sarjaa ja sen viehätystä. HBO:n After the Thrones -keskusteluohjelmassa puhutaan hauskasti ja oivaltavasti edellisillan GoT-jaksosta. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomilla on nettisivuillaan juttupalsta, jossa toimittaja Jussi Ahlroth ruotii tuoretta jaksoa. Samankaltaisia blogianalyysejä on netti pullollaan.
Itse katson sarjaa monen jakson viiveellä ja huomaan, että en saa sarjasta samanlaisia kiksejä kuin monet ystävät, he, jotka panikoivat maanantaisin. Huomaan olevani ulkopuolinen. (Myös sarjan googlaminen paljasti heti uuden jakson isoimman kuolinpaljastastuksen.) Ärsyttävää, sillä GoT ei kuitenkaan ole niin hyvä sarja. Mutta silti haluan kuulua joukkoon.
