Uusi aivan mainio Ghostbusters ja vuoden huonoin käännös

Kävin katsomassa uuden Ghostbustersin. Se oli parempi kuin odotin, hauska ja riittävän nopeatempoinen. Vaikka ongelmiakin on helppo osoittaa – esimerkiksi kovin vaisu johdantojakso – ovat Kristen Wiig, Melissa McCarthy ja kumppanit hyvässä vedossa. Tylsää ei ollut, vaikkei tämä Morsiusneidot-tason komediatykitystä olekaan.

Maailmaltaan ja rakenteeltaan uusi Haamujengi oli hyvinkin erilainen kuin alkuperäinen, tietysti hyvin aikaansa sidottu hitti. Jotkut ovat mollanneet elokuvan viittauksia alkuperäiseen, mutta en aistinut ongelmaa. Yhtäläisyyksiin kuuluu myös se, että tässäkin kaikki kiinnostava on rakennettu kärkinäyttelijöiden varaan ja tarina on tasoa ”kunhan joku semmoinen nyt muka on”.

Mutta: näin huonoa suomenkielistä käännöstä en ole kohdannut valkokankaalla aikoihin.

En aina seuraa tekstityksiä. Koska tämä lehdistönäytös oli 3D-versiosta (eikä muuten ollut huonointa 3D:tä) ja tekstit ovat syvyysulottuvuuden etualalla, ei niitä oikein voinut välttyä lukemalta. Saattaa siis periaatteessa olla, että yhtä paksuja virheitä on käännöksissä muulloinkin, mutta epäilen.

Useita sanontoja ja termejä oli käännetty joko todella kömpelösti tai väärin.

Suomessa ei käsittääkseni puhuta kovinkaan arkisesti ”Sveitsin armeijan veitsestä” vaan ihan linkkuveitsestä. Meillä ei ole sanontaa joka täysin vastaisi sanontaa ”the cat is out of the bag”, mutta kyllä sen voisi soveltaen kääntää. Nyt se oli käännetty kirjaimellisesti pitkään sananvaihtoon, jossa vähän joutuisi ihmettelemään, mikä kissa, ellei tietäisi että virheellinen vertauskuvakissa.

Tällaisessa nopeaan sanailuun perustuvassa komediassa riittää haastavaa käännettävää, ei siinä mitään. Olettaisin, että Garfieldistä olisi sujuvampaa puhua kuin Karvisesta (koska sarjakuvahahmon englanninkielinen nimi lienee katsojakunnalle tuttu), jos vitsiin kuuluu viittaus presidentti Garfieldiin, mutta tällainen heitto on tietysti hankala etevällekin kääntäjälle.

Hirveässä kiireessä tehdyltä työltä tämä silti vaikuttaa. Eräässä kohtauksessa soi DeBargen Rhythm of the Night, johon dialogissa viitataan, ja sitten eräs hahmo saapuu huoneeseen, tungetellen, ”barging in”. Tästä kääntäjä on vääntänyt kummallisen Alexander Stubb-viittauksen: henkilö ”stubbautuu sisään”. Sitten käännöstekstissä horistaan jotain sellaista, että biisiä laulaa Stubb. Täh? Joo, en minäkään tajunnut. Olisi vain pitänyt keskittyä kuuntelemaan dialogi englanniksi, jotain meni ehkä sieltäkin ohi.

Tällaiset käsittämättömyydet paitsi pilaavat monet vitsit, myös tekevät elokuvan seuraamisesta vaikeaa. Siinä joutuu ihmettelemään, olenko itse ihan tyhmä, kun en tajua, että mitä helvettiä. Parempi jättää kääntämättä kuin stubata sekaan riitasointuja.

Esimerkkejä riittää.

Kummallisin hetki on loppusuoralla, kun Chris Hemsworthin esittämään hahmoon viitataan erään sivuhenkilön huudahduksella ”who’s that flying beefcake”.

Suomentajasta se on suomen kielellä ”lentävä lihakakku”.

Lihakakku. Lihakakku.

Niin. Päästäkää se lavuaari sisään.

Ghostbusters ensi-illassa 22.7.2016.