Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Suomen kaikkien aikojen kalleimman draamaelokuvan päähenkilö on Tom of Finland eli Touko Laaksonen

Kalle Kinnunen
Blogit Kuvien takaa 9.9.2013 15:37

Mannerheim-spektaakkelielokuvalle ei löydy maksajaa. Toisenlaiselle suurmieselokuvalle näyttäisi olevan tilausta. Toronton elokuvajuhlilla tiedotettiin kansainvälisesti, että tunnetuista suomalaisista kerrotaan seuraavaksi elokuvana Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin tarina. Budjetti on ”4-6 miljoonaa euroa”, kertoo tuottaja Aleksi Bardy. Ohjaaja on Dome Karukoski – joka on myös viimeisin kiinnitys ohjaamaan Solar Filmsin kaavailema Mannerheim, jos ja kun se toteutuu.

Suomalaisista elokuvista esimerkiksi tieteissatiiri Iron Sky ja Niko-animaatiot sekä tekeillä oleva toimintaseikkailu Big Game ovat hieman tyyriimpiä, mutta Tom-elokuvasta tulee draama, ei ”genre-elokuva”. Scifiä, kauhua, toimintaa tai vaikka animaatiota on lähtökohtaisesti helpompi myydä kuin draamatarinaa.

Tietysti erittäin kuuluisan homotaiteilijan nimi vetää.

Tom of Finland on tunnettu ja tunnistettava: ajankohtaisena esimerkkinä Steven Soderberghin uuden, nyt teattereissa pyörivän My Life with Liberacen aivan ensimmäisessä kuvassa homobaarin seinällä on Tom of Finlandin pornografista taidetta. (Carl Gustav Emil Mannerheim ei ole kansainvälisesti yhtä kuuluisa.)

Kuvausten on määrä alkaa joulukuussa 2014, jolloin ensi-ilta olisi seuraavan vuoden lopulla. Neuvottelut tuotantokumppaneista ovat Bardyn mukaan osin kesken.

”Mukaan tulee luultavasti ainakin vanha yhteistyökumppanimme Anagram Ruotsista. Se on ollut kaikissa Domen jutuissa viime aikoina. Mukaan tulee myös isojen maiden isoja poikia”, tuottaja kertoo sähköpostitse.

Tunnelman suomalaisuusaste selviää myöhemmin, sillä:

”Elokuvasta tulee englanninkielinen ja pääosaan haetaan kansainvälisesti tunnettua näyttelijää.”

Keväällä nähtiin kilpailevan Tom the Movie -elokuvan ennakkotraileri, joka oli tehty vähintään yhtä paljon rahoittajien houkuttelemiseksi kuin yleisölle. Tuo halvempi projekti on viimeistään nyt pulassa, sillä tavaramerkkiä Tom of Finland hallinnoiva säätiö on ainoastaan Bardyn ja Karukosken hankkeen takana.

”Teosten sekä tavaramerkin Tom of Finland käyttöön meillä on yksinoikeus”, kertoo Bardy.

Elokuvahankkeen uudesta vaiheesta ja kuvausajankohdasta kertoi ensin Screen. Karukoski ja Bardy ovat Torontossa uuden elokuvansa Leijonasydämen kanssa.

Lue kirjoittajan Dome Karukoski -henkilökuva elokuulta.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @kallekinnunen

Kalle Kinnunen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

Keskustelu

Tämä on erinomainen uutinen. Homokulttuuri elää parhaillaan uutta ja suurinta kukoistuskauttaan, ja lisäksi koko maailman yhteiskunnallisen zeitgeistin keskiössä on seksuaalivähemmistön ihmisoikeustaistelu, jonka ytimessä ovat avioliitto-oikeuden leviäminen kulovalkean tavoin sivistysmaissa sekä sen julmana kääntöpuolena mm. Venäjällä nousevat sortotoimet. Kaikkien aikojen tunnetuimman homoseksuaalin elämästä kertova kansainvälinen elokuva ei voi olla tässä aikakaudessa muuta kuin jättimäinen menestys ja absoluuttunen kulttuuri-ilmiö.

Odotan Karukosken jatkavan siitä, mihin Friedkinin oli aikoinaan jäätävä Cruisingissa.

Homolegendasta tehtävä elokuva on turvallinen (ja hyvin laskelmoitu) valinta koska se täyttää niin monia tarpeita: Tirkistelijät pääsevät tirkistelemäään, suvikset suvaitsemaan ja paistattelemaan oman kuvitellun hyvyytensä ja avarakatseisuutensa loisteessa, moralistit pääsevät närkästymään, pöyristymään ja jyrähtelemään. Kaikki voittavat.

Mannerheim -elokuvan tekijä taas on aina etukäteen väärässä ja kuvaa aina elokuvan kohteen väärin ja väärästä näkökulmasta.

Touko Laaksonen on jäänyt suotta monien julkisuushakuisten suomalaisten merkkimiesten varjoon. Mainittakoon tässä nyt vain tämä Mannerheim ja sitten myös se Halonen. Eikun siis myös naisten piti sanoa.

On jo aika poistaa heterohämähäkkien kutomat seitit maamme todellisten vaikuttajien perintökaapin päältä.

”Kaikkien aikojen tunnetuimman homoseksuaalin elämästä kertova kansainvälinen elokuva ei voi olla tässä aikakaudessa muuta kuin jättimäinen menestys ja absoluuttunen kulttuuri-ilmiö”

Vai tunnetuin, eiköhän edelle mene vaikka mitkä Elton Johnit ja Freddie Mercuryt. Eipä niistäkään tehdyistä leffoista varmasti tule automaattisesti menestyksiä. No, Queen-elokuva on tekeillä (kait, vai lopetettiinko projekti), saas nähdä.

Nykyisessä median homo- ja mamutuputuksessa tällainen tavallinen valkoinen, lihaa syövä heteromies alkaa tuntemaan itsensä yhteiskunnan ulkopuoliseksi, mahdollisimman epämuodikkaaksi, taipumuksiltaan epänormaaliksi, ja saa vielä tapiksi alennuskompleksin.

Tom of Finland -elokuvan tekemisestä ahdistuvien kannattaa muistaa, että tässä nyt on siitä harvinainen suomalainen elokuva-aihe, että se jo sinänsä kiinnostaa ulkomailla. Aiempia ovat joulupukkihirviöt (Rare Exports) ja avaruusnatsit (Iron Sky).

”Homo- ja mamutupuksesta” ei siis ole kyse, vaan universaalisti kohtuullisen sytyttävästä aiheesta, jolle saa yksityistä rahoitusta maailmalta.

”alkaa tuntemaan itsensä yhteiskunnan ulkopuoliseksi, mahdollisimman epämuodikkaaksi, taipumuksiltaan epänormaaliksi, ja saa vielä tapiksi alennuskompleksin.”

Hyvä. Nyt luultavasti tiedät paremmin miltä maahanmuuttajista, seksuaalivähemmistön edustajista sekä muista yhteiskunnassamme alistetussa asemassa olevista on tuntunut aikojen saatossa, kun heitä on kohdeltu ulkopuolisina ja epänormaaleina. Ns. tavallisten valkoisten lihaa syövien heteromiesten kun ei ole koskaan tarvinnut kokea sellaista tässä maassa, eikä tarvitse edelleenkään.

Antaa mennä vaan ja onnea filmin tekijöille. Vaikka itse karsastankin tuota valtion ja median harjoittamaa seksuaalivähemmistöjen asian tyrkyttämistä mediassa, tuo on hyvä paikka suomalaisille elokuvatekijöille osoittaa, onko heistä johonkin. Homot ja homokulttuuri ovat osa meikäläistäkin kulttuuria, kritisointi niitä vastaan johtunee enemmän väkisin tyrkyttämisestä kuin itse -kulttuurista.

Aika vähän Setakin on suomalaisia homokeskustelulla ärsyttänyt, enemmän ovat ”hyvää tarkoittavat” HS:n tms. medioiden naisjournalistit, jotka homokysymyksistä tekevät väkisin elämää suurempia kriisejä.

TuomasH:lle:

Mukava tuommoinen uhriutuminen. Antaa kivasti suojan vastuun ottamiselta ja oikeutuksen myrkyttää itsensä suloisella katkeruudella ja ”oikeutetulla” vihalla. Ei tarvitse miettiä mitään semmoisia syy-seuraussuhteita joissa itse olisi aktiivisena tekijänä mukana kun kaiken voi pistää sorron ja syrjinnän piikkiin. Ei tarvitse miettiä että teinköhän jotain väärin kun jotain ikävää sattuu, sehän oli vain ****fobian ja *****vihan ilmentymä kun sininen bussi ajoi yli kun kävelit punaisia päin.

Uhrihan ei ole itse ikinä vastuussa yhtään mistään.

Parasta näiden homo-oikeusaktivistien kanssa on se, miten kovasti mekkalaa he pitävät Venäjän tilanteesta samaan aikaan, kun Iranissa hirtetään homot. Ei löydy ensimmäistäkään mielenilmaisua islamilaisia valtioita kohtaan, ollaanpas sitä niin huolestuneita ja maailmankansalaista.

Ah, ”Iranissa hirtetään homoja” -kortti pelattu, eli onneton yritys torpata akuutti keskustelu ja uudistuspyrkimykset vetoamalla siihen, että jossain meneen huonommin.
No mut hei siinä tapauksessa miksi Suomessa pillitetään nykyään niin paljon nuorten syrjäytymisestä, kun Pietarissa asuu enemmän lapsia kaduilla? Ja mitä Helsinki tekee uudella lastensairaalalla, kun Afrikassa pikkulapsia kuolee kuin kärpäsiä?

reiser-kulta, asiat kerrallaan. Venäjän ihmisoikeustilanne on lähellä ja yksittäinen asia, ja siksi yksityinen kansalainen pystyy myös vaikuttamaan siihen suoremmin kuin neljännesmaapallon puolella sijaitsevan suljetun muslimimaan asioihin. Siksi toisekseen iranilaisten ihmisoikeudet ovat yleisesti jo niin sekaisin, että parhaiten iranilaisia homoja autetaan pyrkimällä parantamaan koko maan kaikkien asukkaiden tilannetta.

Keskustelut asioista ovat kuitenkin aina paikallaan ja ovat itsessään osoitus siitä, että Tom of Finland -elokuvalle on tilausta.

En ihan ymmärrä miksi toinen Tom-elokuva olisi pulassa, koska eivät saaneet oikeuksia teoksiin.

Tom of Finlandin kädenjäljen matkiminen ei ole mikään juttu. Tom of Finlandin teoksissa tyyli on tärkeämpi kuin itse teokset. Tuskin monet pystyvät nimeämään yhdenkään taiteilijan teoksista, mutta useimmat tietävät minkä tyylisiä teokset ovat.

Mielestäni toimittajalta on typerä veto asettua toisen projektin taakse näin selkeästi. Indie-Tomissa näyttää olevan hyvä meininki ja traileri näyttää loistavalta. Sen sijaan Karukoski-Bardy-projekti on vielä pelkkien puheiden tasolla.

Antakaa molempien projektien kehittyä omalla painollaan. Kyllä tänne kaksi Tomia mahtuu.

Näitä luetaan juuri nyt