Suomalainenhan ei kykene kuin kateuteen

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maija Anttilalla on unelma: lyödä läpi amerikkalaisessa viihdebisneksessä.

Minulla on unelma: että maakuntatoimittajien hudit eivät pilaisi Ylen mainetta.

Anttila, jonka suuria puheita käsittelin blogissani joulukuussa, on saanut nyt toistaa palttiarallaa kaikki väitteensä valtavan läpimurron partaalla olemisesta ja kissanruoan syömisestä pitkässä Ylen jutussa.

Jutussa on uuttakin: vaikka Anttila suunnittelee miljoonabudjetin MsTRIAL-näytelmäänsä täysin tuntemattoman Dep Kirklandin kanssa, hän kertoo tuntevansa useita Oscar- ja Tony-voittajia.

”On hyvin tärkeää tietää, milloin on oikea aika julkaista ja mitä. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Markkinaraon tullessa työstän elokuvia täysillä eteenpäin. Nyt ei ole esimerkiksi sotaelokuvien vuoro”, Anttila perustelee sitä, että yksikään hänen suomalaismedioissa vuosien ajan mainostamistaan hankkeista – kaikki miljoonaluokkaa – ei ole koskaan toteutunut.

Sopiva teatteri uudelle näytelmälle on Anttilan mukaan löytynyt.

”Viereisessä teatterissa esitetään Wicked-musikaalia. Nyt pitää vain selvittää, miten siellä pyörivät näytelmät. Sopivan välin tullessa yritän puikata näytelmän siihen”, Anttila selostaa. Sinne on hyvä puikata.

Kuukausia kestäneessä joukkorahoituskampanjassa näytelmä tosin on kerännyt vasta 480 euroa, kun minimitavoite oli 50 000 euroa. Tämä ei itsevarmaa tuottajatulokasta pysäytä, sillä: ”Tällä hetkellä olemme sijoittajien kanssa keskustelemassa myös elokuvasta, johon olemme saaneet yhden ison tuottajanimen mukaan. Yritämme clousata diilejä mahdollisimman nopealla aikataululla.”

Vakavasti sanoen: toimittajaparka on pihalla. Täyttä roskaa on jo otsikon väite, että Hollywood-tuottajista vain kaksi prosenttia on naisia. (Viime vuonna 26 prosenttia Hollywood-elokuvien kreditoiduista tuottajista oli naisia.) Mutta jos Anttila on niin sanonut!

Jutun emotionaalisena valttikorttina on rinnastus Saara Aaltoon, jonka maailmanvalloitusta on Suomessa suvaittu epäillä samoin kuin Anttilan suuria puheita. Niin negatiivista, niin negatiivista! Toista on olla kiireinen Amerikassa. ”Kotiin hän ehtii useana iltana vasta myöhään”, toimittaja kuvailee Anttilan ahkeruutta.

Anttila viittaa Ylen jutussa suoraan joulukuiseen blogaukseeni ja pahoittelee, etten kysynyt häneltä asioista suoraan. Siinä tekstissä käsittelin ainoastaan monen suomalaisen median hävettävän kritiikitöntä suhtautumista suuriin puheisiin ja ihmeellisiin väitteisiin, enkä kokenut mitään syytä kysyä Anttilalta itseltään asioita, joista hän oli laukonut jo useissa medioissa samat itsekehulitaniat.

Noudatan nyt Anttilan toivetta ja tämä blogaus menee pidemmälle. Halusin tarkentaa suoraan Anttilalta itseltään muutamaa epäselväksi jäänyttä asiaa.

Niin, miten viisumi- ja työlupasiat ovat? Niistä on somessa spekuloitu. Anttila on erikseen kertonut, ettei ole vuosikausiin käynyt Suomessa, ei edes silloin kun MsTRIAL -näytelmää täällä mahdollisille rahoittajille esiteltiin, ja tapasi vanhempansakin taannoin Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Se panee epäilemään, onko kyse viisumiongelmasta. Jos Yhdysvalloissa oleilee niin, että viisumi ylittyy, maahan ei ole paluuta (kielto on ainakin kymmenvuotinen), joten sieltä ei kannata poistua.

Anttila ilmoitti, että kaikki on kunnossa. Hän lähetti kuvan yhdestä rivistä viisumia, jossa luki myöntövuosi 2014 ja kestoksi ”duration of status”. Se näyttäisi opiskelijaviisumilta. Anttila kuitenkin täsmensi, että opiskelut päättyivät jo 2011. Työlupa-asioita hän ei kommentoinut vaan toisti, että kaikki on kunnossa. ”Viisumipaperit ovat henkilökohtaisia dokumenttejani joita en rupea sosiaalisessa mediassa levittelemään”, hän jatkoi ja on toki oikeassa.

Anttilan mainostama laaja kontaktiverkosto Yhdysvalloissa ja viihdebisneksen piirissä herättää tietysti kysymyksen, miksi siitä on niin kiva puhua, mutta konkreettisista nimistä ei koskaan. Jos MsTRIALista on tosiaan tekeillä elokuva, johon on sitoutunut iso tuottajanimi, mikä edistäisi koko hankekokonaisuutta paremmin kuin tuon ison nimen paljastaminen? Ei varmasti tarvitsisi kärvistellä vain 480 euroa Anttilalle antavien suomalaisten kateellisuuskiemuroissa.

Mutta ei, ei, ei. Yhteistyökumppanien nimien paljastaminen olisi hyvin epäammattimaista käytöstä, Anttila vastasi.

On hän valmis vähän raottamaan verhoa.

”No esim omista kontakteistani suoraan puhelimen päässä on esim Deborah Snyder ja Daryl Roth… Kontakteja niin bisnes kun tässä vaiheessa myös hyviä ystäviä löytyy isoilta studioita aikamoinen skaala joita en ala tässä erikseen erittelemään. Isot casting Agencyt joista yhtenä isoimpaan mainittakoon Barden ja Schnee kuuluu skaalaan joihin minulla on verkostot, kuten myöskin kontakteja isoihin agentuureihin CAA ja WMA. Varmaan tiedät että heidän kauttaan hoituu myös casting ja päästään neuvottelemaan kaikenlaisen talentin kanssa. Juuri tulin photoshootista spotifyn studioilta joten sinnekkin löytyy kontakteja vaikka ei oma ala olekkaan kyseessä…”

Kysyin myös, miten MsTRIAL -näytelmä etenee. Ylen jutussa mainittiin, ettei näytelmällä ole ohjaajaa, vaikka aiemmin ohjaajaksi on mainittu Bill Castellino. Syystä tai toisesta Castellino on jättänyt hankkeen. Löytyykö ohjaaja, puikataanko näytelmä teatteriin jo pian?

”Toivon todella että saan ensi illan syksylle mutta se riippuu siitä saadaanko sijoittajien kanssa clossattua diilejä tällä toivomallani aikataululla ja jos saadaan, onko esim haluamani teatteri vapaana tuolloin (en voi esim varata teatteria ennen kun olen varma että seuraava tarvittava rahasumma tulee sisään aikataulussa jne) joten tämä tietysti saattaa venyttää huonossa tapauksessa aikataulua jos joudun odottamaan teatterin vapautumista tai miettimään muita vaihtoehtoja sen suhteen.”

Vain mielikuvitus on rajana.