Blogit

Elokuvakriitikko Kalle Kinnusen elokuvablogi.

Sortaako Suomen elokuva-ala naisia?

Blogit Kuvien takaa 6.1.2014 14:21
Kalle Kinnunen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.

”Elokuvatuet menevät miehille”, otsikoi Helsingin Sanomat tänään. Tiukka väite! Ehkä perusteltu: viime vuonna Suomen elokuvasäätiö antoi ennakkotukea 24 elokuvalle, joista vain kolme tulee tai tulisi olemaan naisten ohjaamia.

Yhdessä elokuvassa olisi sekä nais- että miesohjaajia.

Vain kuusi prosenttia tuista annettiin siis naisille, Hesarissa lasketaan.

Tämä vaikuttaisi aivan karmealta epätasa-arvolta, mutta onko asia niin karu?

Toinen tapa laskea sukupuolten suhdetta on tarkistaa vaikkapa päättyneen vuoden toteutuneiden ensi-iltojen suhdeluku. Kotimaisia ensi-iltoja oli 38, joista naisten ohjaamia kymmenen. Suhdeluku onkin 26 prosenttia.

Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy myös lista niistä tulevista kotimaisista, joille on lyöty lukkoon ensi-iltapäivä. Elokuvia listalla on 11, ja niistä kolme on naisen ohjaamia. Suhdeluku: naisia 27 prosenttia.

Entä aiempina vuosina? Siteeraan SES:n Elokuvavuosi 2012 -julkaisua: ”Tuotantotukea myönnettiin 86 elokuvaprojektille (72 vuonna 2011) yhteensä 15 202 920 euroa (+8 % vuoteen 2011 verrattuna). Tuotantotukea saaneiden hankkeiden tuottajista 30 prosenttia oli naisia (2011: 23 %). Käsikirjoittajista naisia oli 25 prosenttia (2011: 28 %) ja ohjaajista 26 prosenttia (2011: 24 %).”

HS:n juttu ammentaa leikkaaja-käsikirjoittaja Raija Talvion kirjoituksesta, joka ilmestyi elokuva-alan ammattilaisten Lehtiset-julkaisussa.

Pakko sanoa: nyt mentiin pitkälle tarkoitushakuisuuden puolelle. Epätasa-arvoa voi olla ja varmaan onkin, mutta näillä yhden vuoden luvuilla sen rankkuutta ei voi millään perustella.

Naisten poikkeuksellisen matala osuus vuonna 2013 tuetuista elokuvista voi johtua hyvinkin siitä, että monella naisohjaajalla (anteeksi termi, mutta juuri siitä nyt on tehty kysymys) on juuri valmistumassa elokuva tai edellinen on kesken. Eipä ole esimerkiksi sellaista usein tapahtunut, kuin nyt Saara Cantellin uutuuksien ensi-illat: Ainoat oikeat tuli ensi iltaan reilu viikko sitten, ja Onneli ja Anneli saapuu teattereihin jo kahden viikon kuluttua.

Se voi johtua myös siitä, että jotkut projektit arvioitiin heikoiksi. En tiedä.

Suomen elokuvaohjaajien liiton puheenjohtaja Aku Louhimies sanoi asian Helsingin Sanomissa hyvin: ”Henkilökohtaisesti katson, että katsojalle tärkeintä on mahdollisimman hyvä ja monipuolinen elokuva. En pidä tekijän sukupuolta merkittävimpänä tekijänä”.

Amen.

Irina Krohnin johtajuuden aikana Elokuvasäätiön jakamat tuet ”naisten (anteeksi taas, mutta juuri siitä on nyt tehty kysymys) elokuville” ovat tilastollisesti kasvaneet, ja hyvä niin. Olemme nähneet erinomaisia elokuvia. Myös heikkoja. (Yhden viime vuoden heikoimmista kirjoitti muuten Talvio.)

Tärkeintä on kuitenkin itse elokuva, ei tekijän sukupuoli. Ei-naiset ohjaavat ja kirjoittavat heikkoja elokuvia. Myös erinomaisia.

Talvion ehdotus, että tuet jaettaisiin tasan miesten ja naisten välillä on sairainta epätasa-arvoa.