Oliver Stonella ja hänen Snowden-elokuvallaan on uskottavuusongelmia

Profiilikuva
Blogit Kuvien takaa
Kalle Kinnunen on vapaa toimittaja ja Suomen Kuvalehden avustaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ongelmat vain pahenevat.

Oliver Stone on nyt tehnyt elokuvan tietovuotaja Edward Snowdenista. Ohjaaja-käsikirjoittaja ja Oscar-voittaja Stone on ikuinen vastarinnankiiski, ja Snowden on hänelle mitä tyypillisin aihe ja sankari: pieni ihminen, intohimoinen työnsä tekijä ja hiljainen isänmaanystävä, jonka omatunto pakottaa radikaaliin ratkaisuun totuuden puolesta.

Kiihkeäksi leikattu traileri näyttää visuaalisesti aavistuksen kiinnostavammalta kuin Stonen leffat yli kymmeneen vuoteen. Valitettavasti siinä on kaikki muu pielessä.

Snowdenista ja hänen tarinastaan juntataan trailerissa kliseekimppua.

NSA vakoilee kaikkia! Useimmat ihmiset eivät halua vapautta vaan turvallisuutta! Hallitus tekee väärin, enkä voi vain katsella! Saattaa tulla kuolemantuomio! Puhelin soi!

Joseph Gordon-Levittin täytyy todistaa ja todistaa pärjäävänsä isoa leffaa kantavassa pääosassa! Internetsien tietoliikenne visualisoidaan niin vakuuttavasti, että tekee mieli sijoittaa rahaa WAP-teknologiaan! Uskotteko mitä minä sanon! Jos ei neuroosi vielä iske, niin Nicolas Cage!

Trailerin perusteella en yleensä halua elokuvia kritisoida, mutta kyllä tässä epäilyksiä herää enemmän kuin kahteen minuuttiin mahtuu vertauskuvallisia huutomerkkejä.

Lyhyesti taiteilijasta nimeltä Oliver Stone. Hän oli vuosien ajan suunnilleen Amerikan kiinnostavin elokuvantekijä. JFK on edelleen mestariteos, enkä puhu sen sisältämistä teorioista (yhteennivottuna ilmeistä huuhaata) vaan siitä, kuinka taitavasti ne kerrottiin: elokuvan katsomisen aikana tuntuu, että tässä todella selvitetään John F. Kennedyn murhan takaa aivan sairas salaliitto ja että katsojanakin on ihan helvetin suuressa vaarassa.

Myös Talk Radio on hengästyttävä kertomus miehestä, joka ei kerta kaikkiaan voi olla ylittämättä vaarallisia rajoja, pelkällä puheella. Rujo sota-alueen ja patologisesti uhkarohkean mentaliteetin kuvaus Salvador on kolmas vahva ehdokas Stonen parhaaksi elokuvaksi.

Myös Natural Born Killersin leikkaamaton versio on loistava elokuva ja yksi Hollywoodin rohkeimmista satiireista koskaan, Syntynyt 4. heinäkuuta on pätevää rauhallisempaa Stonea ja pidän jopa The Doors -elokuvasta paljon, mutta suhteeni siihen on hyvin henkilökohtainen ellei suorastaan perverssi.

Stonen ura pitkien fiktioiden parissa on kuitenkin ollut kohta 20 vuotta alamäkeä.

Tänään Stone saattaa vaikuttaa poliittisesti skitsofreenikolta. Osassa teoksia on republikaanihenkeä. Hän teki elokuvan World Trade Center, joka käsittelee tornien sortumisen välittömiä seurauksia erilaisten periamerikkalaisten sankarihahmojen näkökulmasta. W., hänen hullutteleva tulkintansa George W. Bushista, ei ollut kyllin yksiselitteisesti pilkallinen saadakseen vasemmiston hyväksyntää.

Tosin World Trade Centerissä ei edes vihjata, mikä tornit kaatoi – elokuva täysin vaikkapa salaliittoteorioiden kannattajien halattavissa – ja toisaalta se Michael Shannonin sotilassankarihahmo oli ainakin minusta pelottavan psykoottinen olento, ei ihailtava sankari. Valitettavasti World Trade Center oli elokuvana aika heikko. W. oli mielestäni aika viihdyttävä ja hauska, joskaan ei tarpeeksi kumpaakaan.

Toisaalta Stone teki taannoin suuritöisen historiasarjan ja -nkirjan Amerikasta. The Untold History of the United States oli usein vetävää, mutta välillä sietämättömän hörhöilevää, salaliitoilla mässäilevää kamaa – ehkä kokonaisuutena kiusallinen puolelle jäävä anekdootti ristiriitaisella uralla.

Mutta tämä Snowden. Missä paukut?

Stone ei kai enää koskaan saa tähdistään irti tehoja, jollaisiin Kevin Costner (!) venyi JFK:ssa, Eric Bogosian Talk Radiossa ja James Woods ja Jim Belushi Salvadorissa.

Snowdenin uskottiin jossain vaiheessa valmistuvan Cannesin elokuvajuhlille (Ranskassa Stone on yhä merkittävä), mutta se ei kuulu ohjelmistoon. Selitys on, ettei se ole valmis, tai että myöhempi ensi-ilta on parempi levitysstrategialle. Cannes-pomo Thierry Fremaux sanoo kuitenkin nähneensä elokuvan ja että se on oikein hyvä. Toisaalta Fremaux on antanut festivaalinsa alkaa esimerkiksi Grace of Monacolla, joten laatupuheet on ymmärrettävä kohteliaisuuksiksi.

Odotan ja pelkään Snowdenin näkemistä. Ilmeisesti se saa ensi-iltansa syksyllä, jolloin Stone myös täyttää 70.