Nooasta tuli menestys - uusia Raamattu-elokuvia odotettavissa
Darren Aronofskyn raamatullinen eepos Noah nousi hittielokuvaksi. Yhdysvalloissa tiukan linjan kristityt vastustivat elokuvaa etukäteen ja sen menestys maassa jäi korkean budjetin huomioiden vain siedettäväksi.
Muualla maailmassa Nooan tarinaa on käyty katsomassa paljon: lipputuloista jo yli kaksi kolmasosaa on USA:n ulkopuolelta, ja elokuva on yhä levityksessä. Yli 300 miljoonan taalan maailmanlaajuisilla lipputuloilla Noah alkaa olla voiton puolella, eli bisnesriski kannatti.
Venäjällä ja Brasiliassa elokuvasta tuli peräti kaikkien aikojen menestynein ei-jatko-osa. (Venäjän osalta asiaa selittää se, ettei Neuvostoliiton ajalta ole kunnollisia katsojatilastoja, ja maan elokuvateatteriverkko on saatu rappiokauden jälkeen kuntoon vasta aivan viime vuosina.)
Näin itse Noahin muutama viikko sitten Vietnamin Hanoissa. Vietnamilaisista kahdeksan prosenttia on kristittyjä, tosin prosenttiluku lienee suurkaupunki Hanoissa korkeampi.
Mielenkiintoista on, ajattelevatko tällaisen megaleffan katsojat elokuvan uskonnollista aspektia, vai nähdäänkö se yksinomaan seikkailuna. Vietnamissa elokuvissa käynti on suhteellisesti erittäin kallista ylempien yhteiskuntaluokkien nuorison huvia. Uusia elokuvia esitetään ainostaan multiplexeissa, ja elokuvatarjonta koostuu Hollywoodin supersankarijutuista, actionista ja piirretyistä sekä paikallisista elokuvista, jotka julisteiden perusteella ovat yleensä komedioita. Vakavaa draamaa ei ohjelmistossa ole juuri lainkaan.
Vietnamilaiset olivat katsomassa popcorn-katastrofielokuvaa ja reagoivat huippukohdissa sen mukaan, usein äänekkästi. Tosin Noah vaikutti kai heistäkin yhtä ylipitkältä kuin allekirjoittaneen mielestä. Vain yksi pariskunta jäi alkutekstien alkaessa paikalleen hetkeksi sulattelemaan näkemäänsä. Aronofskyn elokuvahan on olevinaan nimenomaan vakava.
Kristityt, islamilaiset ja juutalaiset tietävät tietenkin Nooan tarinan noin periaatteessa ja liittävät sen uskonnolliseen taustaan. Noahin menestyksen salaisuus on hyvä noste uskonnollisissa maissa (Puolassa se oli kolme viikkoa listaykkönen) ja toisaalta silkka näyttävyys: kommunistisessa Vietnamissa se on yhden sortin supersankarijuttu.
Suomessa Noah on kerännyt noin 50 000 katsojaa. Suhteellisesti se on aika vähän: Aronofskyn edellinen elokuva, pienehkön budjetin abstrakti trilleri Black Swan oli meillä moninkertainen menestys.
Mel Gibsonin brutaali The Passion of the Christ oli erikoinen menestyjä kymmenen vuotta sitten. Raamattu-elokuvia on Hollywoodista tullut muutaman vuoden välein. Esimerkiksi lempeä Matkalla Beetlehemiin oli kahdeksan vuotta sitten floppi.
Noahin vetovoima takaa uudet ison rahan Raamattu-tulkinnat. Täytyy vain yhdistää supersankarielementti erikoistehosteineen ja kristilliseltä vaikuttava näennäisvakavuus.
Siitähän Gibsonillakin oli kyse, kun Jeesusta piestiin toista tuntia ja liha repesi lähikuvissa. The Passion of the Christistä kertyi Gibsonin pankkitilille satoja miljoonia.
Eikä Raamatun tarinoiden elokuvaversioista edes tarvitse maksaa osutta menestysteoksen kirjoittajalle.