Näyttelijän ja yleisön näkökulmat eroavat täysin. Tom Hiddleston kertoo, miksi
Jututin keväällä Tom Hiddlestonia, joka näyttelee pääosaa sarjassa Yövahti. Viime vuonna Hiddleston nähtiin useissa elokuvissa, joista itse pidin etenkin Guillermo del Toron kauniista Crimson Peakista.
En ole ainoa, joka koki Crimson Peakin jäävän harmillisesti väliinputoajaksi. Se ei tavoittanut kauhuyleisöä, eikä toisaalta – kenties verisyytensä vuoksi – vakuuttanut kaikkia lempeämmän fantasian tai goottiromantiikan ystäviä. Elokuvasta tuli taloudellinen floppi.
Crimson Peak on siis sydäntäni lähellä (kirjoitin siitä blogiini otsikolla Rakkaudesta groteskiin). Utelin haastattelussa Hiddlestonilta, pettyikö hän itse elokuvan vastaanottoon. Kysymykseni sai hänet mietteliääksi, ja hän pohti vastausta pitkään.
Runollisen kauniisti sanansa asettava Hiddleston on loistava haastateltava, ja hänen vastauksensa on hieno summaus näyttelijän työstä sen tekijän näkökulmasta. Tuota näkökulmaa me katsojat ja teoksen kokijat emme välttämättä ymmärrä, muista tai haluakaan sisäistää. Kulma on niin eri.
”Ei ole olemassa tarkkaa tiedettä, jolla oikea yleisö saadaan löytämään elokuva. Ensi-illan vuodenaikakin vaikuttaa. Mutta olen todella ylpeä Crimson Peakista ja tiedän, että se täsmälleen se elokuva, jonka Guillermo del Toro halusi tehdä.”
”Ehkä ihmisistä tuntui, että elokuva ei anna sitä mitä he odottivat. Olimme hyvin rehellisiä, emme yrittäneet myydä elokuvaa jonain muuna kuin se on.”
”Elokuvan tekijöiden ja näyttelijöiden suhde elokuvaan ja siihen mitä työksemme teemme on hyvin erilainen kuin yleisön. Me omistaudumme. Yövahtia me näyttelijät teimme kuusi kuukautta. Katsojan aikaa sarja vie kuusi tuntia.”
”Kun omistautuu yhden teoksen pariin puoleksi vuodeksi elämästään, kokemuksen haluaa olevan täyttävä ja miellyttävä. Haluan antoisaa yhteistyötä. Onnistunut yhteistyö on elokuvan ja sarjan tekemisessä kaiken a ja o.”
”On siis ihanaa, jos tuon onnistuneen yhteistyön päätteeksi yleisö rakastaa elokuvaa ja se toimii myös tavalla, josta kriitikot pitävät. Se on kuorrutus kakun päällä, se on ihana asia. Mutta koska me omistaudumme, emme kerta kaikkiaan voi laskea liikaa sen varaan, miten lopputulos onnistuu katsojien mielestä.”
Itse työ on tärkeintä, ja näyttelijä on vain työkalu.
Teoksen elämä yleisön edessä on aivan toinen tarina.
Seuraavaksi Hiddleston nähdään Ben Wheatleyn elokuvassa High-Rise, joka oli allekirjoittaneelle pettymys – mutta katsomisen arvoinen se kyllä on, jos omistautuneet näyttelijät ja J.G. Ballard kiinnostavat. Suomeen tämä romaaniin Tornitalo perustuva satiiri tulee tiettävästi vain lokakuun Night Visions-festivaaleille.
Lue myös haastattelu: Seuraavaksi James Bondiksi veikkailtu Tom Hiddleston astuu suuriin saappaisiin