Suomen kansa hylkäsi Lordin: Monsterimies-elokuvalle 459 katsojaa ensi-iltaviikonloppuna
Lordi suuttui itsestään kertovasta dokumentista. Nyt hän on varmaankin tyytyväinen, sillä ympäri maan esitetty elokuva hänestä sai viikonloppuna vain 459 katsojaa.
Lordin eli Tomi Putaansuun tarinaa kertovan Monsterimies -dokumentin ikävä floppaaminen leffateattereissa sopii kyllä itse teoksen teemaan. Taiteilija ehkä kiukkuilee melankolisesti, mutta Euroviisu-huumasta on jo kovin pitkä aika, eikä yleisö kulkenut mukana.
Dokumentti jopa alkaa Putaansuun mutinalla siitä, kuinka ”Suomen kansa hylkäsi” yhtyeen: nosti ylös eikä enää juhli.
Monsterimies on sinänsä aivan pätevä televisiotasoinen dokkari, jossa on hieman draamaa, mutta jonka katsomista ihan leffateatterilipun hinnalla on vaikea suositella muille kuin faneille. Oma arvioni täällä: Monsterimies on sympaattinen mutta pitkäveteinen.
Ilta-Sanomien kritikko Taneli Topelius summasi ongelmia hyvin: ”Omia kasvojaan Putaansuu ei edelleenkään paljasta kuin epäsuorasti, minkä vuoksi hänen puheistaan ei välity esimerkiksi mahdollinen itseironia. Tuskainen tähti näyttäytyy siksi yksipuolisen vihaisena, valittavana, kiroilevana, katkerana ja jopa väärinymmärrettynä hahmona. Mielikuvat vaikeasti masentuneesta viihdyttäjästäkään eivät ole kaukana.”
Torstaina Putaansuu itse avautui dokumentista blogissaan.
Hän olisi halunnut dokkarista vielä selkeämmin fanituotteen. ”Kaikki se materiaali, jota bändi halusi elokuvassa näytettävän, loistaa poissaolollaan. Asiat kuten biisien kirjoittamiset, treenaamiset, takahuoneet, kiertuebussit, levyjen äänitykset, valokuvaussessiot, musiikkivideoiden kuvaukset, lavasteiden rakentamiset, maskien ja pukujen valmistukset ja suunnittelut, keikat eri kiertueilta eri maista -näitä ei elokuvassa nähdä. Ei vanhoja pätkiä kiertueilta, ei arkistomateriaalia vuosilta ennen levytyssopimusta”, Putaansuu valittaa.
Blogitekstin alussa Putaansuu sanoo elokuvan olevan hyvä, mutta haukkuu sitä sitten vuolaasti.
Hän jopa julistaa, ettei voi antaa ohjaaja Antti Haaselle anteeksi sitä, että dokkarissa vilahtavat erään bändistä eronneen kasvot. Toisin sanoen Putaansuu kokee, että bändi omistaa jopa entisten jäsentensä kasvot. Hän kokee Haaseen loukanneen itseään henkilökohtaisesti.
Haase taas toteaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että päällimmäinen tunne Putaansuun kommenteista on suru. Putaansuu alun perin halusi hänen tekevän tämän dokumenttielokuvan.
Mutta missä ne Lordin fanit ovat?
Ulkomailla heitä riittää, koko Suomessa ei siis kovin montaa sataa. Jos kiinnostaa nähdä Monsterimies kankaalta, juokse elokuvateatteriin, tämä ei näillä katsojaluvuilla pitkään pyöri.
Dokkarissa pohditaan, minne suosio katosi. Putaansuu itse näkee yhtyeen osallistumisen Kuorosota -viihdeohjelmaan nollapisteenä, jossa maine meni.
Jaa-a: eiköhän se suuri suosio laimentunut, kun euroviisuvaiheen fanit kasvoivat teini-ikään.