Ahdistelusta, työolosuhteista ja taiteilijamyytistä

Kolmessa viikossa on tapahtunut paljon. En ehtinyt blogissa reagoimaan Harvey Weinsteinistä tehtyihin paljastuksiin, kun laadin pitkää Finnkino-artikkelia ja viimeistelin muita akuutteja töitä. Kävin lomalla, ja sillä välin on rytissyt.

Koko joukko seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja jopa raiskauksista syytettyjä Hollywood-vaikuttajia on tuotu esiin. Amerikkalaisten viestimien kautta esille tulleet tapaukset järisyttävät alaa. Harvey Weinstein oli yksi tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista elokuvatuottajista, ja nyt saattaa käydä jopa niin, että hän seuraa Oscar-gaalan punaisen maton tapahtumia vankilasta.

Sikailijat saavat mitä ansaitsevat. Toivottavasti vaikutukset ovat myös ennaltaehkäiseviä: leviää ajatus, että näin ei saa tehdä ja siitä myös jää kiinni.

Aamulla luin artikkelin ohjaaja David O. Russellin käytöksestä vuosien varrelta. Osa tarinasta on tuttua, mutta kontekstiin asetettuna se kuulostaa entistä pahemmalta.

Jäin jo pari päivää sitten pohtimaan taiteilijamyyttiin liittyviä kysymyksiä ja asenteiden muutoksia henkilökohtaisella tasolla. En sinänsä yllättynyt otsikosta, kun uutinen kymmenien naisten syytöksistä James Tobackia kohtaan tuli julki (ja seuraavana päivänä naisia tuli esiin kymmeniä lisää, yhteensä yli 200).