Green Book – hyvää tarkoittavasta tie-elokuvasta tuli Oscarien mörkö
A Star is Born tulee saamaan eniten Oscar-ehdokkuuksia. Se on vahva ehdokas myös parhaan elokuvan Oscarin voittajaksi.
Roma on toinen väkevä ehdokas. Silläkin on mahdollisuudet parhaaksi elokuvaksi. Voitto olisi aikamoinen juttu, sillä vaikka kahdeksan ei-englanninkielistä elokuvaa on aiemmin ollut parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaina – viimeksi Michael Haneken Rakkaus – yksikään ei ole voittanut. Ulkoelokuvallisesti olisi vielä merkittävämpää, että Roma (erikoislevitysjärjestelyjä edellyttäneenä) Netflixin elokuvana saisi Hollywood-ammattilaisista koostuvan Oscar-äänestäjäkunnan hyväksynnän. Suoratoistopalvelua pidetään alan häirikkönä ja muutosvastarinta korostuu iäkkäänpuoleisessa äänestäjäkunnassa.
Juuri nyt amerikkalaisen laatuelokuvatwitteratin keskusteluissa suorastaan hermoillaan kolmannesta vaihtoehdosta.
Green Book voitti lauantaina – melko yllättäen – Producers Guild of American palkinnon. Sitä on pidetty melko varmana ennusteena parhaan elokuvan Oscar-voitosta.
Viime vuosina on tapahtunut pari ohilaukausta, mutta pitkään tämä elokuvatuottajien järjestön palkinto oli varma indikaattori siitä, kenelle pysti lopulta menee. Niin Oscareissa kuin Jusseissakin ”paras elokuva” on nimenomaan tuottajan palkintokategoria.
Variety kirjoitti nyt, että Peter Farrellyn ohjaama Green Book on kärkiehdokas.
Afroamerikkalaista tarinaa valkoisesta näkökulmasta kertovaa Green Bookia on pidetty koko Oscar-skaban taantumuksellisimpana elokuvana. Se ei ole yksiselitteisesti huono saati pahantahtoinen elokuva, se on vain hengeltään epätoivottu tuulahdus jostain historiasta.
Kirjoitin jo joulukuussa blogiin Green Bookin maailmankuvasta. Hesarin arviossa Miska Rantanen summasi olennaisen: Green Book on ”kimppu ristiriitaa: glitteröity satu rakenteellisesta rasismista”.
Kun vuoden keskustelunaiheita ovat olleet Black Panther, Blackkklansman ja pian Suomeen saapuva If Beale Street Could Talk – kaikki myös todennäköisiä Oscar-ehdokkaita, ainakin viimeksimainittu myös parhaan elokuvan kategoriassa – parhaan elokuvan palkinnon päätyminen Farrellyn elokuvalle olisi paitsi eräänlainen keskisormi muutaman vuoden takaiselle oscarssowhite -kampanjalle, myös osoitus koko Oscar-homman rakenteiden ongelmista.
Oscar-ehdokkuudet julkistetaan alkavan viikon tiistaina eli ylihuomenna.
Vasta sitten ammattilaisäänestäjät päättävät, kuka voittaa.
Sitä ennen keskustelu tulee varmasti kiihtymään.
GREEN BOOK will win BP. You know you're in trouble when a movie's defenders consistently try to explain its message to you; to express complete befuddlement at how you could've missed it. POC recognize this tone of voice as the one white people use while teaching you about race.
— Walter Chaw (@mangiotto) January 20, 2019
If you found GREEN BOOK a warm, uplifting, feel-good experience, I believe you. Don’t assume those who weren’t lifted by it — who got no good feeling from it — are reacting in bad faith.
— Guy Lodge (@GuyLodge) January 20, 2019
The anti-GREEN BOOK contingent is over the top/not accomplishing anything. It’s a nice old-fashioned movie with a positive message. You don’t have to like everything about it or the people behind it, and you don’t have to vote for it, but don’t act like it’s the end of the world.
— Scott Feinberg (@ScottFeinberg) January 20, 2019
I'm tired of movies, from "Monster's Ball" to "The Green Book," that normalize and celebrate the "friendly racist." Having sex with a black vagina or becoming friends with one black person does not reform racists and it does not produce systemic social change.
— Stacey Patton (@DrStaceyPatton) December 6, 2018
Lisää lunta tupaan ovat tuoneet paljastukset Farrellyn aiemmasta hyvin asiattomasta käytöksestä sekä Green Bookin käsikirjoittajan (ja päähenkilön esikuvan pojan) islamofobisesta kommentista.
Hieman sääliksi käy elokuvassa hyvää työtä tekeviä näyttelijöitä, Mahershala Alia ja Viggo Mortensenia tämän kaiken keskellä. En epäile Mortenseninkaan vilpittömyyttä sinänsä, kun hän sanoi haastattelussani, että elokuva on tarkoitettu ”kaikille”, ei vain edistyksellisille.
Mitä enemmän Green Book voittaa Oscareissa, sitä voimakkaammin siitä tulee ristiriitojen ja epätasa-arvon symboli.