Ylen Lauri Kivinen vastaa Rauramolle: Julkisen palvelun media kuuluu demokratiaan

Jaakko Rauramo
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että Yle ja muutkin länsieurooppalaiset julkisen palvelun mediainstituutiot liittyvät vahvasti yhteen demokratian ja mediakentän monipuolisuuden kanssa.

Kivisen mukaan Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Islanti ja Hollanti ovat hyviä käytännön esimerkkejä tästä yhteydestä.

“On tärkeää, että Suomessa on mahdollisimman monipuolinen media. Kaikille ansaintamalleille täytyy olla elintilaa”, Kivinen sanoo.

Vuorineuvos Jaakko Rauramo sanoi SK:n haastattelussa, että Yleä ei tarvita ollenkaan. Rauramo on Sanoman hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, joka luopui tehtävästään huhtikuussa 2013.

Lauri Kivinen korostaa, ettei hänen tehtävänsä ole pohtia Yleisradion oikeutusta tai mandaattia. Keskustelu näistä asioista kuuluu ennen kaikkea Ylen hallintoneuvostolle.

“Joka tapauksessa yhteiskunnassa on kuitenkin haluttu, että meillä on julkisen palvelun media.”

Yleisradiotoiminnan rahoittamiseen on Kivisen mukaan erilaisia taloudellisia mekanismeja. Se voidaan rahoittaa sähkölaskun kautta tai osana kiinteistöveroa – tai sillä tavoin kuin Suomessa on nyt päätetty, erillisen Yleisradio-veron kautta. Yhdysvalloissa julkisen palvelun tehtävää hoitavat yhtiöt toimivat suurelta osin lahjoitusvaroin.

Rauramo piti sopimattomana sitä, että velkaantuva Suomen valtio suuntaa vuosittain 500 miljoonan euron potin Ylelle. Kivinen muistuttaa, että eri rahoitustapoja yritettiin löytää pitkään, ennen kuin Yle-verosta sovittiin puolueiden kesken.

“Internetin henkeä ei saada pulloon”

Yksityiset mediayhtiöit kritisoivat usein sitä, että Yle kilpailee niiden kanssa paitsi radio- ja televisiotoiminnassa myös internetin uutistarjonnassa.

Kivisen mielestä tämä keskustelu on hedelmätöntä.

“Internetin henkeä ei saada takaisin pulloon. Digitalisoitumisen pysäyttäminen ei ole mahdollista eikä perusteltua.”

Rauramo arvioi, että mikäli Yle lopetettaisiin, kaupalliset yhtiöt paikkaisivat kyllä aukon.

“Täytyy muistaa, että jos Yleä ei olisi, kaupallisten kanavien ohjelmaprofiili olisi erilainen kuin nyt”, Rauramo sanoi.

Kivinen taas sanoo, että suurelle osalle Ylen tarjontaa ei kerta kaikkiaan löydy kaupallisia markkinoita.