WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli

Bonnier
Teksti
Riitta Kylänpää
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Bonnier-konsernin toimitusjohtaja Jonas Bonnier ja Sanoma-konsernin toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen (oik.) tiedotustilaisuudessa Helsingissä 29. huhtikuuta 2011. Kuva Jussi Helttunen / Lehtikuva.

WSOY:n päätyminen Bonnierille otettiin suomalaisessa lehdistössä vastaan “lammasmaisella hyminällä”, toimittaja Pekka Vehviläinen moittii kollegoitaan tuoreessa Journalisti-lehdessä.

Vehviläinen ihmettelee, miksi uudelta omistajalta ei kysytty esimerkiksi, mikä kulttuurihenkinen kustantaja nirhaisi kerralla Dagens Nyheterin kulttuuuritoimituksesta 40 prosenttia? Ketä vastaan ruotsalaiset freet ovat käyneet kovimmat tekijänoikeustaistelunsa? Kenen omistaman tv-kanavan sata määräaikaista päätettiin korvata henkilöstöfirman keikkaväellä? Mikä konserni yrittää nyt samaa Suomessa?

Bonnierin omistamassa MTV3:ssa ollaan kesäkuun alussa panemassa ulos kaikki ne lähes kaksikymmentä freelanceria, jotka ovat paikanneet työvuoroja.

“Edellisen sopimuksen mukaan heidät piti vakinaistaa, koska useimmilla on takanaan katkeamaton jono määräaikaisia työsuhteita. Jatkossa ruotsalainen omistaja järjestää työvoiman tarpeen vuokratyöfirman kautta”, MTV 3:n ohjelmatyöntekijät ry:n puheenjohtaja Kari Pyrhönen kertoo.

Käytännössä se on johtanut luotettujen freelancereiden pakoon MTV:stä, ja nyt yritys etsii aputyövoimaa muun muassa ammattikorkeakoulu Metropoliasta.

“Voiko journalismia tehdä vuokratyönä?” Pyrhönen ihmettelee.

Miten käy Tammen?

Tammesta on lykätty ulos kaksikymmentä työntekijää kustannustalon siirryttyä Bonnierin omistukseen viisi vuotta sitten. Osa työntekijöistä on lähtenyt vapaaehtoisesti.

Nyt tehdyssä kaupassa Tammen Suomen johto ei tiettävästi olisi halunnut luopua yhtiölle tuottoisasta oppikirjojen kustantamisesta, mutta Bonnierille vaihtokauppa Sanoman kanssa sopi, ja Tammen oppimateriaalikustantaminen siirtyy nyt Sanomalle.

Mitä Tammesta jäi jäljelle? Voiko se säilyä itsenäisenä kustannustalona, vai liitetäänkö se WSOY:n yhteyteen. Vai toisinpäin? Spekulaatiot lentävät.

Vai keskittääkö Bonnier lastenkirjatuotannon Tammeen ja kaunokirjallisuuden kustantamisen WSOY:lle.

Kun WSOY:n erittäin voitokas oppimateriaalituotanto jää edelleen Sanoman omistukseen, hallitsee Sanoma Tammen oppikirjapuolen omistajana noin 60-prosenttisesti alan markkinoita Suomessa. Se on merkittävä luku ja vähentää ilman muuta kilpailua.

Kaupassa Bonnierille siirtynyt WSOY:n yleisen kirjallisuuden osasto kamppailee edelleen ilmapiiriongelmien kanssa. Kustantamosta on mitattu ulos kaikki mitä siitä on irti saatu. Arvokiinteistö on myyty, yli 30 työntekijää irtisanottu, henkilökunta yskii jatkuvien ja ilmeisen heikoilla johtajan otteilla toteutettujen organisaatiomuutosten takia, kirjailijat pakenevat. Sofi Oksanen sanottiin irti. Kaupassa, jonka hinnasta ei ole pukahdettu julkisuudessa, tärkein kohde on vanha brändi. Uudella omistajalla on paljon tekemistä sen kirkastamiseksi.

Arvailut WSOY:n tulevasta johtajasta alkoivat välittömästi kaupan julkistamisen jälkeen. Väistyykö Anna Baijars, kun johtoon astuu Bonnierin Suomen neuvonantajaksi kevättalvella siirtynyt Leena Majander-Reenpää? Vain muutama kuukausi aikaisemmin Majander-Reenpää oli jättänyt Otavan. Syyksi epäiltiin suvun sisäisiä ristiriitoja.

Vai tuleeko Majanderista Suomeen mahdollisesti perustettavan Bonnierin “toimiston” johtaja? Tuolloin Majanderin alaisuudessa olisivat sekä WSOY että Tammi. Perusteilla saattaa olla toimi, jonka haltijalla olisi ennennäkemättömästi valtaa ja voimaa ja rahaa – Bonnier tunnetaan vakavaraisena ja rahakkaana yrityksenä.

Nimet vaihtuvat

Kirja-alalla on jo totuttu siihen, että nimet vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Viimeksi työpöytänsä tyhjensi Gummeruksen kustannuspäällikkö Mikko Aarne. Hän on kertonut jäävänsä freelanceriksi. Mutta on hänestä huhuttu jo vuosia sitten myös WSOY:n legendaarisen kustannustoimittajan Harri Haanpään mahdollisena seuraajana. Nyt Haanpää on jäämässä eläkkeelle.
Vai houkuttelisiko entinen hylkylaiva uuden omistajan käsissä kehiin aivan uusia nimiä?

Ruotsissa myös kustantajat ovat olleet huolissaan kirja-alan keskittymisestä. Siellä kustannusalan keskittyminen on vielä pidemmällä kuin Suomessa.

Vuosien aikana Bonnier on hankkinut omistukseensa ison liudan kustantamoja, kuten Forumin ja Wahlström & Widstrandin sekä pohjoismaiden suurimman verkkokauppa Adlibriksen. Toiseksi suurimpaan kustantamoon KF-ryhmän Norstedtsiin kuuluvat mm. Prisma, Rabén & Sjögren sekä Akademibokhandel.

Vastaiskuna keskittymiselle kaksitoista ruotsalaiskustantajaa, kuten Atlantis, Brombergs, Weyler förlag, Leopard ja Alfabeta, ovat muodostaneet liittoutuman, joka tunnetaan nimellä De oberoende, riippumattomat.

Riippumattomien tarkoituksena on ajaa yhdessä omaa etuaan erinäisissä neuvottelupöydissä – esimerkiksi silloin kun Bonnierin kirjakerho valitsee kuukauden kirjojaan tai kun kirjoja valitaan paraatipaikalle Akademibokhandelissa. Kuitenkin kustantamot säilyttävät itsenäisyytensä.

Liittoutuvatko merkittävät pienkustantajat myös Suomessa? Kirjojen vähentynyt joulukauppa herätti monet kustantajat miettimään tulevaisuuttaan. Saisivatko he aikaan yhdessä enemmän?

Mitä WSOY:ssä on tapahtunut? Lue taustaksi SK:n selvitys “WSOY:n menetetty maine” (pdf-tiedosto, SK 35/2010)

Suomen Kuvalehti on osa Otava-konsernia, joka julkaisee aikakauslehtiä ja kirjoja.