Italian musta kukko

Kolme viiniä ruokapöytään ja syysnautintoihin.

viini
Teksti
Ilkka Sirén
2 MIN

Punavalkoruudullinen pöytäliina­ ja punaviini fiasco-olki­kotelopullossa oli aikanaan Italia pähkinänkuoressa. 1970-luvulle tultaessa chiantia pidettiin silti herkästi bulkkiviininä. Alueen maine nousi hiljalleen, kun valkoisten rypäleiden käyttöpakko poistui, Sangiovesen asemaa vahvistettiin ja laatusääntöjä tiukennettiin. Samalla syntyi supertoscana­laisten kultti: Bordeaux-lajikkeilla sääntöjä rikkoneet viinit mullistivat alueen maineen ja toivat katu-uskottavuutta.

Käytännössä kyse on kahdesta eri viinialueesta. Chianti Classico on rajattu alkuperäiselle ydinalueelle Firenzen ja Sienan väliin, jossa maaperä ja ilmasto tuottavat yleensä pidempään kypsyviä ja arvostetumpia viinejä. Chianti taas on laajempi aluekokonaisuus: viinien­ taso vaihtelee, ja niitä pidetään usein Classicoa mutkattomampina. Bulkkiajan haamu kummittelee alueen yllä yhä, mutta parhaimmillaan chianti on Italian sielu lasissa. 


San Michele A Torri People Chianti Colli Fiorentini 2022 (17,48 e) on tyylikäs pizzaviini. Colli Fiorentini on Chiantin ala-alue aivan Firenzen kaupungin kyljessä. Sen viineissä korostuu usein raikkaus ja marjaisuus. Tässä kirsikka ja vivahteikas yrttisyys yhdistyvät heleään hapokkuuteen, joka herättää ruokahalun.


Antinori Pèppoli 2023 (22,98 e) on supertoscanalaisista ilmiön tehneen talon Chianti Classico. Sangiovesen lisäksi Merlot tuo pehmeyttä ja Syrah mausteisuutta. Lopputulos on supertoscanalaisen pikkuserkku: rennompi, huokeampi, mehevä ja lähestyttävä nautiskeluviini.


Tenuta di Nozzole La Forra Chianti Classico Riserva 2021:n (36,98 e) nimessä ”Riserva” kertoo viinin kypsyneen vähintään kaksi vuotta ennen myyntiä. Maussa on syvyyttä ja kerroksia; tummaa kirsikkaa, luumua ja kuivattuja yrttejä, jota tukee balsamicomainen vivahde. Rakenne on tiivis ja jäntevä, tanniinit hienojakoiset, jälkimaku pitkä. Jemmaa kellariin!