Tulevaisuuden kirjasto on aktiivisia asiakkaita varten

kirjastot
Teksti
Pirita Männikkö

Yhä harvemmin kirjasto on vain rivistö hyllyjä. Nyt kirjastot erikoistuvat tiettyihin aihealueisiin, eivätkä pelkää järjestää meluisaakaan ohjelmaa.

Mark Levengood kirjastossa
Kirjailija Mark Levengood Sellon kirjaston tilaisuudessa Espoossa maaliskuussa 2009. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva


Helsingin kaupunginkirjastojen kävijämäärä kasvoi kesäkuussa
kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavalta ajalta. Liekö syynä taloustilanne vai se, minkälaisiksi kirjastoja nyt kehitetään?

Kauppakeskus Entresseen Espooseen avattiin huhtikuussa Keski-Espoon uusi kirjasto. Se on malliesimerkki tulevaisuuden kirjastosta. Entressen kirjastossa ei ole tietoakaan perinteisestä, hieman hämärästä kirjastosta pitkine hyllyrivistöineen. Värikäs ja väljä tila muistuttaa jollakin tavalla lentokenttää.

Opetusministeriön ensi vuoteen asti ulottuvassa kirjastojen kehittämisohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu monipalvelukeskusten luominen. Niissä saman katon alla on monenlaisia palveluja, kirjasto ollen vain yksi niistä.

Toisin kuin perinteisissä hiljaisuuden tyyssijoissa, tällaisissa kirjastoissa on monenlaisia aktiviteetteja, ja ne kannustavat asiakkaitakin järjestämään tapahtumia. Lisäksi kirjastot saattavat lainata muutakin kuin kirjoja tai levyjä – esimerkiksi liikuntavälineitä.

Suomen Kirjastoseuran varapuheenjohtaja ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Anneli Ketosen mukaan maaseudulla monipalvelukeskukset ovat jo pitkään olleet välttämättömyys.

”Ajatus on vain saanut uuden nimen, ja sitä on lanseerattu aiempaa voimakkaammin.”

Rahapula syynä erikoistumiseen

Opetusministeriö pyrkii myös saamaan kirjastoista yhä erikoistuneempia.

Entressen kirjaston kohderyhminä ovat nuoret ja maahanmuuttajat. Aineistoja on monilla eri kielillä, ja kirjastossa järjestetään juuri nuorten makuun sopivia tilaisuuksia. Entressen erikoiskirjastonhoitaja Jani Niemisen mukaan nuorten viihtyvyyteen kirjastossa on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

”Aiemmin oltiin niin sanotusti housut nilkoissa nuorten suhteen. Heidät nähtiin jostain syystä ongelmana”, toteaa Nieminen.

Anneli Ketosen mukaan kirjastojen erikoistumisen syynä on raha.

”Kun määrärahoja on supistettu, niin erikoistumisesta on alkanut tulla henkiinjäämisstrategia.”

Määrärahoja on leikattu sekä aineistoista että henkilöstöstä. Niinpä saman alueen eri kirjastot ovat alkaneet profiloitua eri tavoin. Samalla, kun aineistot erikoistuvat tiettyyn aihealueeseen, myös henkilöstö perehtyy tiettyihin asioihin.

Rahasta saattaa olla pula tulevaisuudessakin.

Jani Niemisen mielestä asiakkaiden rohkaiseminen omien tilaisuuksien järjestämiseen auttaisi sellaisessa tilanteessa. Vaikka muita palveluita jouduttaisi karsimaan, itse tila voitaisiin silti antaa asiakkaiden käyttöön.

Hiljaisuus jakaa mielipiteet

Tulevaisuuden kirjastossa ei näemmä enää hyssytellä. Mutta eivätkö ihmiset sitten enää kaipaa hiljaisuutta?

Ketosen mielestä kirjastojen pitäisi edelleenkin tarjota myös rauhaa.

”Kyllä kirjastossa pitää olla myös hiljaisia vyöhykkeitä.”

Juuri äänekkäistä tapahtumista Entressen kirjasto on saanut ristiriitaista palautetta. Nuoret ovat ottaneet tilaisuudet riemuiten vastaan, mutta vanhemmat ihmiset kummeksuvat melua kirjastossa.

”Luulen, että tässä ajattelussa on käynnissä murros”, sanoo erikoiskirjastonhoitaja Jani Nieminen.

Hänen mielestään hiljaisille kirjastoille on oma paikkansa, mutta torjuu jokaiselle jotakin -ajatuksen vanhanaikaisena. Anneli Ketosen mielestä taas kirjaston täytyy tarjota paikka kaikille. Eivätkö tämä tavoite ja erikoistuminen ole ristiriidassa? Ketonen sanoo, että ei.

Hyvän kirjaston merkit

Millainen sitten on hyvä kirjasto?

”Hyvän kirjaston täytyy sanoa ääneen, mitä se on – on se sitten meluisa tai hiljainen. Myös maksuttomuus on hyvän kirjaston ehto. Se on jo hämärtynyt, kun kaikki uudet kirjat ovat varausmaksujen takana.”

Jani Nieminen, erikoiskirjastonhoitaja

”Hyvässä kirjastossa on kirjoja ja musiikkia eri kielillä. Se on myös siisti, viihtyisä ja rauhallinen. Monipalvelukeskus on parempi kuin perinteinen kirjasto. On kivaa, kun kirjastossa tapahtuu jotain.”

Sirja Kokkonen, 17 v.

”Se sijaitsee hyvällä paikalla, ja sieltä löytää kirjat helposti. Tapahtumia voisi olla, ettei kirjasto olisi ihan kuollut. Niiden pitäisi liittyä kirjoihin – voisi olla esimerkiksi runonlausuntaa eri kielillä.”

Ali Taifouri, teatteriohjaaja

”Hyvä kirjasto on asiakasta varten. Siellä asiakkaat otetaan huomioon rakennuksessa, palveluissa ja aineistoissa. Lisäksi se on auki pitkään, kesälläkin.”

Anneli Ketonen, sivistystoimentarkastaja