Tarton juhlavuosi alkaa
Kaakkois-Viro panostaa inklusiiviseen kulttuuritarjontaan.
Olutpullon etikettiä koristavat kyrilliset kirjaimet ja teksti Brewed in Dorpat. A. Le Coqin valmistaman Imperial Extra Double Stoutin pakkausmerkinnät peilaavat panimon kotikaupungin Tarton sijaintia lännen ja idän välissä: saksalaisille Tartto oli Dorpat, venäläisille Jurjev.
Historia näkyy Tartossa, joka on valittu Euroopan vuoden 2024 kulttuuripääkaupungiksi Norjan Bodøn ja Itävallan Bad Ischlin ohella.
Tarton teema on Selviytymisen taidot. Kaupunki yhdistää projektiin koko Kaakkois-Viron.
Vuoteen sisältyy tuhat tapahtumaa 24,5 miljoonan euron budjetilla. Ohjelma ulottuu perinteisestä setulaisesta leelo-laulusta keinoälyyn ja surrealismista edistykselliseen teknologiaan.
”Ohjelma kattaa kaikkiaan 20 kuntaa, yhteensä reilut neljännesmiljoona ihmistä. Tämä on alueen kaikkien aikojen suurin yhteishanke”, Tartto 2024:n toimitusjohtaja Kuldar Leis summaa.
Osa juhlavuoden hankkeista ylittää rajoja. Esimerkiksi japanilaistaiteilija Ryoji Ikeda toteuttaa installaationsa Tarton yliopiston genomiikan instituutin ja Viron filharmonisen kamarikuoron kanssa.
Suomen satsauksia ovat saunatapahtuma sekä musiikki- ja runoteos.
”Järjestämme tasa-arvoista keskustelukulttuuria edistävän saunatapahtuman Alaston totuus, sauna kun on luonteeltaan yhdenvertaistava”, Suomen Viron-instituution johtaja Hannele Valkeeniemi summaa.
”Raja on taas virolaisrunoilija Elo Viidingin ja suomalaissäveltäjä Olli Kortekankaan yhteistyö. Se käsittelee rajalla olemisen haasteita, pelkoja rajan ylittämistä kohtaan ja rohkeutta ylittää rajoja.”
Ohjelmalle tavoitellaan miljoona kokijaa. Kiikarissa ovat lähialueet Baltian naapureista Suomeen, ja vieraiksi odotetaan myös saksalaisia ja brittejä.
Samalla pyritään aktivoimaan ja kansainvälistämään kaupungin ja kunnan ohella laajemmin koko Kaakkois-Viron kulttuuritoimintaa pitkällä tähtäimellä.
”Kaikki toiminta perustuu lisäksi kestävän kehityksen periaatteisiin”, taiteellinen johtaja Kati Torp kertoo.
Kulttuuripääkaupunkivuodella on taloudellisestikin suuri merkitys. Laskelmissa arvioidaan, että jokainen budjetoitu euro palautuu kohteeseen erilaisina hyötyinä jopa kuusinkertaisesti. Tulot kertyvät eri sektoreilta, turismista pitkän aikavälin investointeihin.
Noin 97 000 asukkaan Tartto ylpeilee olevansa Baltian vanhin kaupunki. Vuonna 1632 perustetun alueen vanhimman yliopiston ohella siellä toimii 11 ylemmän asteen opinahjoa kulttuuri-instituutioista sotilasakatemiaan.
”Unesco on lisäksi nimennyt Tarton kirjallisuuskaupungiksi. Setumaan leelo-laulu on taas sisällytetty Unescon maailmanperintölistalle”, kaupunginjohtaja Urmas Klaas kertoo.
Kaupunkikuvaan kuuluvat ydinkeskustan monumenttirakennusten lisäksi Supilinnan ja Karlovan boheemit kaupunginosat. Ne huokuvat hipsterienergiaa ja vetävät puoleensa opiskelijoiden lisäksi taiteilijoita, yrittäjiä ja muita luovan alan toimijoita.
Historiaan voi perehtyä Viron kansallismuseossa. Lokakuussa 2016 avattu jättirakennus on lajissaan Baltian suurin.
Puna-armeijan lentotukikohdan kiitoradalle rakennettu kompleksi hämmästyttää mittasuhteillaan. Sisääntulopääty kurkottaa 15 metriin, ja kun luomus on toisesta päästä kaksi ja puolimetrinen, perspektiiviharha saa rakennuksen näyttämään siltä kuin se jatkuisi loputtomiin.
Aparaaditehas taas on vanhaan teollisuusmiljööseen asettunut kulttuurikeskus. Siellä toimii muiden muassa tapahtumaklubi, painolaitos, filmiyhtiö, galleroita, design-tuotepuoteja ja ravintoloita.
Aparaaditehas palveli myös Tartto 2024 -ohjelman julkistusmiljöönä lokakuun lopulla.
Esiintyjät setulaisista tanssijoista Noëp-yhtyeeseen kokosivat sisäpihan täyteen yleisöä räntäsateesta huolimatta. Yhdessä spektaakkelia rakentaen, kuten juhlavuoden henkeen kuuluu.