Tulevaisuuden­ tähtiä ­Tampereella

Tampereelle Womex-messuille tulee etnomusiikin lahjakkuuksia, joista edes alan harrastajat eivät välttämättä ole kuulleet. Yleisökin pääsee konsertteihin, mutta Womexin varsinainen tarkoitus on esitellä alan ammattilaisille uusia kykyjä.

”Jos Womexissa tekee hyvän keikan, se huomataan. Esimerkiksi Kimmo Pohjosen koko kansainvälinen ura lähti käyntiin vuoden 1999 Womexista Berliinissä”, Tapio Korjus sanoo.

Haitarinsoiton mullistanut Pohjonen on ollut pitkään kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia muusikoita. Tuntuu, että hän esiintyy useammin Tokiossa kuin Helsingissä. Myös Pohjonen itse on todennut Womexin merkityksen.

Womex eli Worldwide Music Expo on järjestetty vuodesta 1994 alkaen. Se kiertää Euroopan eri kaupungeissa. Viime vuonna Womex oli Manchesterissa. Tänä vuonna se tulee toisen kerran Tampereelle.

Korjus (s. 1950) on käynyt Womexissa säännöllisesti melkein alusta asti. Hänen pitkällä musiikkialan urallaan tapahtuman saaminen Suomeen kahdesti on yksi huipentuma.

Kansanmusiikki kolahti Korjukseen ensimmäisen kerran Ruisrockissa vuonna 1970, kun hän näki Konsta Jylhän ja Purppuripelimannien esityksen. Sitten hän kiinnostui Bob Marleysta ja jamaikalaisesta reggaesta.

Korjus on työskennellyt dj:nä, keikkamyyjänä, levytuottajana ja kriitikkona. Hän on tuonut ensimmäisenä Suomeen Patti Smithin, Ramonesin, Youssou N’Dourin ja Salif Keitan ynnä monia muita 40 maasta ja vienyt maailmalle muun muassa Wigwamia, Piirpaukea ja Wimmeä.

Vuodesta 1982 Korjus on pyörittänyt Rockadillo-levymerkkiä.

”Aluksi levyjen julkaiseminen oli sivujuonne. Sille tuli tarve, kun Love Records kaatui ja jotkut muusikot etsivät uutta kotia. Pekka Pohjola pyysi minua perustamaan levy-yhtiön.”

Sittemmin Korjus on julkaissut yli 200 albumia, lähinnä instrumentaalimusiikkia, jazzia ja nykykansanmusiikkia. Esimerkiksi Värttinän uusin Kyly (2025) tuli Rockadillolta viime kesänä.

Konserttijärjestäjänä Korjus oli mukana 1980-luvulla heti etnomusiikin suuren aallon alussa. Ilman häntä aalto olisi saattanut olla Suomessa paljon matalampi.

”Useimmat muut promoottorit eivät tunteneet kaiken maailman etnoartisteja, joita minä rakastin. En jaksanut enää tuoda hevibändejä juhannusfestareille, joilla en viihtynyt.”

Korjuksella on laajat kansainväliset verkostot. Yksi osoitus niistä ovat Tampereen Womexit, joista edellinen järjestettiin vuonna 2019. Sitä oli edeltänyt neljän vuoden työ.

”Vuonna 2015 Budapestin Womexissa yksi perustajajäsen ja alan guru Ben Mandelson kysyi, eikö olisi aika tuoda tapahtuma Suomeen. Sitä oli jo mietitty Helsingissä, mutta hanke ei lähtenyt liikkeelle. Tampere-talon laajennus ratkaisi yhtälön.”

Womexiin tulee pari tuhatta kansainvälistä vierasta lähes sadasta maasta, muusikoiden ohella promoottoreita, festivaalijärjestäjiä ja muita ammattilaisia.

Esiintyjiä on satoja. Heille tarvitaan esiintymispaikkoja, jotka ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, jotta niiden välillä voi sukkuloida katsastamassa mahdollisimman monta keikkaa.

Korjus on asunut pitkään Tampereella, joten hän tuntee kaupungin ja sen kulttuuriväen. Sen keskustassa on lähekkäin tilat viidelle esiintymislavalle.

Vuosikymmenten mittaan Womexia olisi voitu kasvattaa vielä isommaksi, mutta Korjus painottaa, että sitä ei ole haluttu. Tarkoitus on, etteivät esiintyjät huku massaan vaan pääsevät oikeasti esille.

Womex onnistui viimeksi hyvin. Ohjelman taso oli upea ja palaute myönteistä.

Perään iski kuitenkin korona. Maailma meni kiinni ja tapahtuman sato jäi osittain korjaamatta. Musiikkivientiä edistävän Music Finlandin seurannan mukaan esimerkiksi Suistamo Sähkön kansainvälinen ura sai silti potkua.

Tapahtuman pääjärjestäjä, levy-yhtiön pohjalle kasvanut saksalainen Piranha Arts halusi antaa Suomelle toisen mahdollisuuden. Kolme vuotta sitten Korjus alkoi etsiä sopivaa ajankohtaa. Sekä Tampereen kaupunki että opetus- ja kulttuuriministeriö olivat valmiita tukemaan hanketta.

Vuoden 2019 jälkeen maailma on muuttunut. Korjusta harmittaa, että asevarustelu on vienyt rahaa kulttuurilta Euroopassa. Sen huomaa ison tapahtuman järjestämisen vaikeutumisena.

Womexin ohjelmaa suomalaiset eivät päätä yksin. Korjus oli mukana viisihenkisessä tuomaristossa, joka valitsi viralliset esiintyjät 1 500 ehdokkaasta.

Kotimaisten valinnasta Korjus jääväsi itsensä. Pääohjelmaan pääsivät mukaan harmonikansoittaja Antti Paalanen, joikaaja Hildá Länsmanin ja äänisuunnittelija Tuomas Norvion duo ja folkpopbändi Vimma.

”Lisäksi järjestäjämaa saa suunnitella avajaiset. Niistä on tulossa hienot. Mukana ovat Ne Lintuizet, Áššu, Kimmo Pohjonen ja Värttinä”, Korjus kehaisee.

Áššu edustaa saamelaista musiikkia. Ne Lintuizet on folkin superbändi, jossa ovat muun muassa Laura Moisio ja Pekko Käp­pi.

Värttinä sai Womex-taiteilijapalkinnon 2012. Se ja Pohjonen ovat menestyjiä, jotka eivät enää tarvitse Womexia ponnahduslaudaksi vaan antavat nyt nostetta avajaisille. 

Womex Tampereella 22.–26.10.