Suur-Suomen planeetat

JOSKUS moititaan, että etenkin populaarikulttuurista kirjoitetaan sitomatta sitä yhteiskunnalliseen taustaan. Nyt ei tarvitse moittia. Kuviteltu tulevaisuus on suomalaisen tieteiskirjallisuuden historiikki, jonka kirjoittajista Vesa Sisättö työskenteli Vihreä Lanka -lehdessä. Tekniikan tulevaisuus ja ihmisen paikka ovat hänelle asioita, joita scifi työstää. Sisättö löi hynttyyt yhteen Jari Koposen kanssa, joka on kartoittanut pioneerien bibliografiaa.

Kirja paketoi ajanjakson, jolloin sanaa tieteiskirjallisuus ei edes ollut. Puhuttiin tulevaisuusromaaneista.

Kielenluoja Volter Kilpi taas livautti yllättävään scifiromaaniinsa ennen muita uudissanan tietokone. Kilven viimeinen romaani Gulliverin matka Fantomimian mantereelle kuuluu tietokirjan kehujen kärkeen. Seinämäinen vesipyörre heittää laivan 1700-luvulta 1930-luvulle. Gulliverin seurueen silmiin moderni Lontoo ei edusta elämää vaan kummittelua. ”Osaanhan fabuloidakin!” Kilpi riemuitsi kesken kirjoitustyön.

Matkapuhelin otti Suomi-scifissä niinkin komeasti ennakkoa, että sen toiminta kuvattiin tarkasti jo 1916 Gabriel Sandenin romaanissa Money. Laite on tikkuaskin kokoinen aerofoni.

Pelottavat marsilaisjutut yleistyivät meilläkin, mutta kasvitieteen dosentti Ole Ekelund kirjoitti aivan eri herkkyydellä romaanin matkasta Venukseen (1939). Venuksen onkalometsät ovat vaikuttavia, mutta lasiolennot vaarallisia.

Ensimmäinen suomalaisten täysin oma tieteiskirjallisuuden alalaji oli tunkkainen. Se on Suur-Suomi-scifi. Ihmeaseille oli käyttöä romaaneissa, joissa Pietari tai Moskova usein romahdutettiin säälimättä. Kiusaannusta lieventää vain hitusen se, että Suur-Suomi-scifi jäi lähes kokonaan 1920-luvun tekosiksi. 1920-luvulla oikeasti ajateltiin kommunistivallan sortuvan.

Ällistellyin tämän sortin romaani on Aarno Karimon Kohtalon kolmas hetki (1926). Se kertoo sodasta vuonna 1967. Yksittäisen taistelun venäläiset uhrit lentäviä tankkeja ja muita suomalaiskeksintöjä vastaan ovat sadoissatuhansissa.

Kuviteltu tulevaisuus on kunnianhimoinen ja hieno haltuunotto. Mukana on myös suomennettu scifi. Lukemistolehtiä vilisseellä 1940-luvulla päästään jo tuotteliaan Outsiderin robottinovelliin. Se antoi esimaun Outsiderin 1940-luvun lopun romaanisarjalle robotti Atoroxista.

Koponen ja Sisättö ovat varoneet lupailemasta kirjalleen vielä kakkososaa, josta Atorox osaltaan tekisi yhtä rautaisen kuin tämä. 

Jari Koponen, Vesa Sisättö: Kuviteltu tulevaisuus. Tieteiskirjallisuus Suomessa 1803–1944. 341 sivua. Avain, 2024.