Rapin Citizen Kane

musiikki
Teksti
Sakri Pölönen
1 MIN

”Aloitin huipulta ja olen siitä lähtien tehnyt matkaani pohjalle”, Orson Welles sanoi hirtehisesti elokuvassaan V niin kuin väärennös. Vaikka Welles ylsi koko uransa mestarillisiin saavutuksiin, muodostui hänen 25-vuotiaana tekemästään Citizen Kanestä riippakivi, johon kaikkea myöhempää vertailtiin.

Tuskin on liioiteltua sanoa Nasin eli Nasir Jonesin (s. 1973), 20-vuotiaana julkaisemaa Illmaticia (1994) rapmusiikin Citizen Kaneksi. Ainakin sillä on ollut samanlainen vaikutus Nasin tuotantoon: ”Ei edelleenkään yhtä hyvä kuin Illmatic” voisi olla kaikkien hänen albumiensa arvostelujen taustamerkitys.

Koska Illmaticista on tullut rap-snobien­ keskuudessa niin toteeminen teos, olisi tietenkin hauskaa änkyröidä vastaan ja sanoa sitä yliarvostetuksi.

Mutta ei, se on niitä harvoja kanonisoituja albumeita, jotka todella ovat maineensa väärtejä. Rosoinen tarinankerronta ja taitavasti samplaava äänimaail­ma vievät joka kuuntelulla ajatukset 1990-luvun alun Queensiin.

Helsingin Kulttuuritalolla Nas esittää 30 vuotta täyttävän klassikkoalbuminsa kokonaisuudessaan. Joillakin kiertueen Yhdysvaltojen-keikoilla Nasia on säestänyt sinfoniaorkesteri. Rap-biitti ja orkestroinnit sopivat erinomaisesti yhteen, kuten kesällä Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa esiintynyt Cypress Hillkin tietää. 

Nas Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4, ­Helsinki) 22. lokakuuta.