Baltimore-painajainen
Murhamysteerin näkökulma on yhteiskunnallinen, kirjoittaa Matti Rämö.
1
MIN
tv-sarjojen Baltimore on amerikkalaisen epätasa-arvon näyttämö. David Simonin rikossarja Langalla (The Wire) kuvasi nykypäivän hiipuvaa työläiskaupunkia. Simonin entisen vaimon, kirjailija Laura Lippmanin romaaniin perustuva Lady in the Lake tarttuu Baltimoren segregaation juuriin. Yhteiskunnallisuus yhdistää sarjoja, mutta tyyliltään ne ovat hyvin erilaisia.
Vuoteen 1966 sijoittuva Lady in the Lake on on delirium-noiria, unihoureisiin käärittyä murhamysteeriä. Aikatasoja sekoittavan sarjan kertojana toimii Cleo Johnson (Moses Ingram). Kolmea työtä pyörittänyt afroamerikkalainen nainen kertoo tarinaansa haudan takaa.
Nykyhetkessä juutalainen edustusrouva Maddie Schwartz (Natalie Portman) väsyy passaamaan miestä ja teinipoikaa, muuttaa mustien kaupunginosaan ja elvyttää toimittajanammattinsa. Kaupunkia kuohuttaa nuoren juutalaistytön katoaminen. Cleo Johnsonin epäselvä kohtalo ei saa vastaavaa huomiota. Schwartz kiinnostuu molemmista.
Israelilaissyntyisen Alma Har’elin ohjaama sarja on internet-ajan epookkia, joissa menneisyyttä myydään kirkkailla väreillä ja tehokeinojen tulituksella.
Kritiikissään osoitteleva Lady in the Lake kuvaa karsinoihin jaettua maailmaa. Lokeroiden rikkomisesta seuraa reaktio, riippumatta siitä, kuka sitä yrittää. Portman ja Ingram loistavat omapäisten naisten rooleissa.
Lady in the Lake. Apple TV+.