Eriarvoisuus yhdistää
Erilaiset osattomuuden kokemukset korostuvat syksyn nuortenkirjoissa, Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa.
Uusissa kotimaisissa lasten- ja nuortenromaaneissa korostuvat nyt jopa yllättävän yksituumaisesti osattomuuden kokemukset ja yhteiskunnalliset luokkajaot.
Timo Parvelan Ystäväni Vakko on eräänlainen lasten versio Rosa Liksomin Väylästä. Kirjan voi lukea yleisenä kannanottona rauhan puolesta. Samalla se avaa elämyksellisesti Karjalan evakkojen kohtaloita.
Kun evakkojuna joutuu pysähtymään hävittäjien hyökkäyksen takia, Veikko eksyy perheestään ja lähtee lemmikkipossunsa Ruusan kanssa matkaan jalkaisin. Pojan ja possun kintereillä liikkuu outo isokokoinen lintu, jonka Veikko nimeää Vakoksi. Kaksikko kohtaa hyväsydämisiä ihmisiä, mutta kaikkien tarkoitusperät eivät ole pyyteettömiä. Veikko löytää perheensä ja heidät majoitetaan katkeroituneen ruustinnan taloon.
Pasi Pitkäsen nelivärikuvitus tuo tarinaan toiminnallisuutta ja asettaa tehokkaasti pienen lapsen sodan mielettömyyden maisemaan. Ystäväni Vakko on jaettu Helsingin Rotaryklubin ja WSOY:n hankkeessa kaikille Helsingin neljäsluokkalaisille.
Anja Portinin Radio Popov kertoi vanhempiensa hylkäämistä lapsista. Radio Popovin talvi on itsenäinen jatko-osa, jossa uraorientoituneen isän hylkäämä Alfred ja vanhempien päihteiden käytöstä kärsivä Iiris ovat voimaantuneet hyväntahtoisten aikuisten hoivassa. Elämän kolhima Unni tulee paremmin toimeen eläinten kuin ihmisten kanssa. Kun Unnin koira Billie karkaa, hän säntää pikaistuksissaan sen perään. Alfred ja Iiris lähtevät jäljittämään karkulaisia talviseen luontoon ja päätyvät biologitutkija Lin löytöeläinhoitolaan.
Teemoiksi nousevat eläinten oikeudet ja luonnon kunnioitus. Alfred oivaltaa, että meistä jokaisesta jää maailmaan jokin jälki. Miila Westinin kuvitus välittää keskushenkilöiden tunnetiloja ja yhteisöllisyyttä.
Erkka Mykkäsen ChronoPhone: Kutsumattomat vieraat on eittämättä syksyn omintakeisin nuortenromaani. Elias, 13, on opettajien silmätikkuna heikon koulumenestyksen ja uhmakkaan käytöksensä takia. Isä on vajonnut apatiaan äidin kuoleman jälkeen.
Äidin jäämistöstä löytyvä laite tuo pojan kotiin kolme outoa vierasta menneisyydestä: roomalaisen senaattorin ja filosofin Marcus Tullius Ciceron, kiinalaisen naismerirosvopäällikön Qing-dynastian ajalta 1800-luvulta sekä teini-ikäisen Kurt Cobainin. Omituista soppaa sakeuttaa vielä ChronoPhone-nimistä laitetta itselleen havitteleva Reittu, ronski mies Tampereelta.
Mykkänen punoo absurdeista asetelmista veijariromaanin, joka huipentuu matkapuhelinmarkkinoilla rikastuneen visionäärin piilopirttiin Lappiin. Äkkikäänteiden lomassa teos ottaa kantaa lastensuojeluun ja vanhemmuuteen.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi nimetty Kolmesti viety sielu on omaperäinen urbaani fantasia. Elina Vahvaselän esikoinen sijoittuu dystooppiseen 2070-luvun Suomeen.
Teini-ikäinen Sam kuuluu etuoikeutettuihin valosieluisiin. Kakkoskastiin kuuluvat toisluokkaiset, joiden liikkumista rajoitetaan. Pahnanpohjimmaisina ovat yhteiskunnan laidalle karkotetut demonit, jotka tarvitsevat ravinnokseen ihmisten sieluja. Jos sielu viedään kolmesti, voi valosieluinenkin päätyä hylkiöksi.
Romaani törmäyttää eri yhteiskuntaluokista tulevat nuoret, jotka yhdessä uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevan järjestelmän ja aikuisten toimet. Ainoa tolkun aikuinen on Samin ensihoitajana työskentelevä isä, joka ei suostu priorisoimaan hoidettaviaan.
Romaanin pikanttina erikoisuutena on suorasanaisen ja säemuotoisen kerronnan vuorottelu. Lukijalta edellytetään taitoa siirtyä jouhevasti tekstilajista toiseen ja hahmottaa samalla yhä monimutkaisemmiksi muuttuvia yhteiskunnallisia verkostoja.
Mykkäsen ChronoPhonen tavoin myös Vahvaselän teokselle on luvassa jatko-osa.
Timo Parvela: Ystäväni Vakko. Kuvitus: Pasi Pitkänen. 89 sivua. Tammi, 2026.
Anja Portin: Radio Popovin talvi. Kuvitus: Miila Westin. 296 sivua. S&S, 2026.
Erkka Mykkänen: ChronoPhone: Kutsumattomat vieraat. 282 sivua. WSOY, 2026.
Elina Vahvaselkä: Kolmesti viety sielu. 328 sivua. Tammi, 2026.