Muistojen arkisto
Menneisyys herää eloon Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä, Helen Korpak kirjoittaa.
1
MIN
Nobel-palkitun kirjailijan Annie Ernaux’n muistelma Vuodet alkaa Anton Tšehovin katkeransuloisella sitaatilla: ”Niin. Meidät unohdetaan. Sellainen vain on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi.” Juuri tämän väistämättömyyden hyväksymisen kanssa kamppailee Heli Hiltunen näyttelyssään Sydämen oppivuodet. Ernaux’n lailla hän pyrkii hidastamaan menneisyyden katoamista ja muistojen haalistumista luomalla omaelämäkerrallisia teoksia.
Niin valokuvaa kuin maalausta suvereenisti hallitseva Hiltunen esittää Hyvinkään taidemuseossa tavattoman monipuolisen yksityisnäyttelyn. Kehystettyjen vedoksien ja suurten maalausten lisäksi esille on laitettu esimerkiksi räikeä kulissimainen maisemainstallaatio sekä suoraan seinälle piirrettyjä anatomisia luonnoksia ja tekstejä.
Teoksissaan Hiltunen käyttää usein vanhoja lippulappusia ja valokuvia – juuri sellaisia, joita löytyy miltei jokaisen perheen kodin laatikoista ja lipastoista. Vaatimattomasta arkistomateriaalista rakentuu kerroksellisia ja kollaasimaisia töitä, jotka ovat kuin fyysisiä esineellistymiä taiteilijan lapsuuden muistoista. Kellastuneet kuitit ja palkkalaskelmat puolen vuosisadan takaa kertovat samalla myös erään suomalaisen sukupolven tarinan.
Heli Hiltunen: Sydämen oppivuodet. Hyvinkään taidemuseo (Museokeskus Taika, Hämeenkatu 3 D, Hyvinkää) 1.9. asti.