Taidemuseo ­teinien silmin

Parhaat kaverit Niki ja Lumi lähtevät Helsinkiin katsomaan Lumin serkun Danielan teosta, joka on esillä Amos Rexin suuressa taidenäyttelyssä. Kyseessä on 14-vuotiaiden kaverusten ensimmäinen vierailu taidemuseossa.

Museokäytännöt ovat nuorille vieraita. Ai miten niin sipsejä ja juomia ei saa ottaa mukaan? ”Mitä täällä sitten SAA tehdä”, Niki nurisee.

Näyttelyssä kaksikko tutustuu taiteen eri muotoihin, kuvataiteesta veistoksiin, videotaiteesta performanssiin. Ne aiheuttavat ensikertalaisissa hämmennystä mutta jättävät myös aina jonkin jäljen.

Lopulta Danielan teos löytyy, ja kaksikko yllättyy iloisesti.

Breathe – niinku hengitä on Amos Rex -museon kuvataidekasvattajien Melanie Oreniuksen ja Laura Porolan käsikirjoittama sarjakuva. Piirrokset ovat kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Ulla Donnerin tekemiä.

Teos pohtii, miltä taidemaail­ma näyttää teinien silmin. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, reaktiot spontaaneja. Jotakin työtä ihastellaan, toista kauhistellaan ja kolmatta kummeksutaan: onko tämä muka taidetta.

Eivät reaktiot aina ole kovin kaukana aikuistenkaan vastaavista. Taideteoksia voi totta kai tarkastella monesta näkökulmasta, esimerkiksi suhteessa historiaan tai tekijänsä tuotantoon, mutta viime kädessä on kohdattava esillä oleva teos sellaisena kuin se on katsottavaksi ja koettavaksi tuotu.

”Jaahas, juu, elikkäs tällaista nyt sitten”, toteaa hämmentynyt taiteenystävä toiselle teosta katsellessaan.

Kierroksella oleva koululaisryhmä laukoo omia kommenttejaan: ”Söpö tää. Semi tylsä. Tylsäääää.”

Tarinaan liittyy unijakso. N­iki ja Lumi nukahtavat kesken kierroksen lepopaikan säkkituoleihin. Unessa vieraillaan museon rakenteissa, niin rakennuksen kuin hallinnollisen puolen. Pohditaan, kuka vastaa siitä mitä teoksia museos­sa on esillä ja mitä hankitaan. Breathe kaipaa tuuletusta ja avoimuutta hallinnolliselle puolelle.

”Joo, täällä on vielä vähän pölyistä”, kuuluu rakenteita koskeva kommentti.

Breathe on tehty lämmöllä ja höystetty runsaalla huumorilla, taiteen kokemiseen liittyvää lähtökohtaa unohtamatta. Donnerin piirrokset eivät pelkästään kuvita tekstiä vaan tuovat tarinaan oman lisänsä.

Yksi Breathen tavoite on houkutella lisää nuoria taidemuseoihin. Amos Rex on siinä jossain määrin onnistunutkin.

”Kävijämme ovat ehkä vähän nuorempia kuin niin sanottu perinteinen museoyleisö”, Amos Rexin johtaja Kieran Long on todennut (SK 12/2024). 

Breathe – niinku hengitä. Kirjoittajat Melanie Orenius ja Laura Porola. Piirtäjä Ulla Donner. 103 s. SKS Kirjat, 2024.