25 vuotta sitten
2
MIN
Globaalissa eli maailmanlaajuisessa kilpailussa Suomi on kuvitellut pärjäävänsä huipputason osaamisella. On ajateltu, että panostamalla koulutukseen ja huipputeknologiaan, erikoistumalla ja suuntaamalla resursseja oikein, löydämme paikkamme muuttuvassa maailmassa.
Tätä mieltä ovat myös professori Raimo Väyrynen ja muut tutkijat, jotka ovat osallistuneet Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran monitieteelliseen tutkimusohjelmaan ”Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys”.
Samanaikaisesti kun huippututkimukseen satsataan miljardeja markkoja, peruskoulutuksen määrärahoja leikataan. Se vaikuttaa tulevaisuuden kansalliseen menestykseen ja johtaa eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen, joita pitäisi globaalissa taloudessa varoa.
Globalisaatio eli maapalloistuminen on vahva ja vaikuttava voima. Se muokkaa taloutta, yhteiskuntaa ja kulttuuria.
”Talouden kasvuvauhti todennäköisesti nopeutuu”, Väyrynen toteaa. ”Toisaalta talouden haavoittuvuus kasvaa ja sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen riskit lisääntyyvät.”
Kritiikki auktoriteetteja ja poliittista eliittiä kohtaan kasvaa. Yhtenäiskulttuuri hajoaa ja tilalle tulee monikulttuurisempi maailma.
”Muutoksessa on säilytettävä kansalaisten demokraattiset vaikutusmahdollisuudet, joiden avulla vältetään maailman joutuminen yhtiöiden valtaan.”
SK 15/1999 Arja Piispa: ”Pallo hallussa?” 16.4.1999.
Vuonna 1974
Luulisi, että tässä kelluu maailman huolettomin mies. Mutta – hän onkin Urho Kaleva Kekkonen, Suomen vähemmän huolettoman tasavallan 73-vuotias presidentti.
UKK kellui Karibianmeressä Cozumel-saaren rannassa. Viikon ihana toiveloma amerikkalaisen öljy-yrityksen Lummus Oy:n vieraana on puolivälissä. UKK on terve, voimakas mies – ja hän osaa myös rentoutua. Tämän näkivät Suomen Kuvalehden reportteri ja valokuvaaja seuratessaan presidenttiä palmujen siimeksessä ja kalareissuilla.
SK 15/1974 Kari Kyheröinen: ”Maailman huolettomin mies”, 11.4.1974.
