Rockyhtye YUP:n levynkannet tekivät Ville Pirisestä julkaistun taiteilijan

sarjakuvat
Teksti
Minna Kontkanen
Ville Pirinen

Ville Pirisen piirrosjälki tuo särmää sarjakuviin, levynkansiin ja gallerioiden seinille.

Kimurantin rockyhtye YUP:n levynkannet tekivät kouluikäisestä Ville Pirisestä julkaistun taiteilijan 1990-luvun alussa.

”YUP:n jäsenet olivat samassa Savonlinnan taidelukiossa kuin minä”, lähiseudulta Kiteeltä syntyisin oleva Pirinen, 37, muistelee.

Kemin Sarjakuvapäivien pääpalkinnon Pirinen voitti vuosina 1993 ja 2000. Tänä kesänä hän on ajankohtainen taidenäyttelyissä, joista ensimmäinen nähtiin ennen juhannusta Iisalmessa.

Uusi näyttely ennennäkemättömillä teoksilla aukeaa Helsingissä keskiviikkona 11. elokuuta.

”Uudet työt ovat puoli metriä kertaa metrin kokoisia tussipiirustuksia, joissa on muusikoiden kuvia ja lainauksia lempisanoituksistani”, Pirinen kertoo.

Näyttelyssä ovat hänen lisäkseen mukana kuvataiteilijoiksi valmistuneet Rakel Liekki ja Poets of the Fall -yhtyeen laulaja Marko Saaresto sekä muusikko Herra Ylppö, joka työskenteli aiemmin mainosgraafikkona.

Mustavalkoisesta digiin

Pirisen pisimpään jatkunut työ on vuonna 1993 käynnistynyt sarjakuva Ornette Birks Makkonen, jota on koko ajan käsikirjoittanut Pauli Kallio. Sarjakuva ilmestyy nykyisin kerran kuussa rocklehti Soundissa. Kallio kirjoittaa myös SK:n Kramppeja ja nyrjähdyksiä.

Kramppien painopiste on vähintään yhtä paljon ihmissuhteissa kuin soul-musiikin soittajissa. Ornette taas on paljon pidäkkeettömämpi hahmo, eräänlainen maailman kovin rock’n’roll-, soul- ja jazzdiggari.

Hahmon elämä on vain musiikkia ja törmäilyä sellaisiin tähtiin kuin Nick Cave, Kimmo Pohjonen, Amy Winehouse, YUP:n laulaja Jarkko Martikainen, Dizzy Gillespie, Elvis ja Bob Dylan. Sarjakuvissa Elviskin elää ja puhuu suomea.

Pirinen ryhtyi piirtämään kulmikasta Ornettea Kallion pyynnöstä, kun rocklehti Rumbaan tarvittiin uusi sarjakuva.

”Ornette on kehittynyt kuin televisio”, piirtäjä heittää. ”Rumbassa se ilmestyi mustavalkoisena, Soundissa mukaan tulivat värit. Nyt piirrän sarjakuvat tussilla käsin, sitten skannaan kuvat digimuotoon ja väritän tietokoneella.”

Viime vuonna Piriseltä julkaistiin hänen itse kirjoittamansa ja piirtämänsä pieni sarjakuvakokoelma Yhesti yhes paikas. Jatko-osa Yhesti yhes toises paikas oli vuorossa tänä vuonna.

Elääkö tällä?

Ville Pirinen on rokkari myös vapaa-ajalla. Hän on mukana kuudessa bändissä kitaristina tai laulajana, tarvittaessa myös basistina. Keikkoja on noin kerran viikossa.

”Olen itseoppimaton myös muusikkona. Aika riittäisi hyvin, jos organisaatiokykyä olisi”, hän sanoo.

Suomessa on Pirisen mukaan yhden käden sormilla laskettava määrä sarjakuvataiteilijoita, jotka elävät töillään. Hän itse tekee myös levynkansia, viimeksi tänä vuonna heviyhtye Mokomalle, ja graafista suunnittelua yrityksille.

Sarjakuvalle apurahoja on jaossa huomattavasti nihkeämmin kuin perinteiselle kuvataiteelle, vain parille tekijälle kerrallaan.

”Jatkuvat talousvaikeudet ovat seurana, mutta eipä ole tarvinnut mennä säännölliseen päivätyöhön”, Pirinen pohtii.

Minkäs sille voi, että kutsumus vei mukanaan jo ennen kouluikää.

”Vanhemmat ovat säästäneet ensimmäiset piirtämäni sarjakuvalehdet. Isäni kirjoitti puhekuplat, koska en vielä itse osannut kirjoittaa.”

Rok-näyttely ANT Galleryssa (Museokatu 25, Helsinki) 11.8.- 3.9.

Kuva Ville Pirinen