25 vuotta sitten
Toimittaja näki köyhien ja rikkaiden Porin.
2
MIN
Asuntojen ikkunoita on vuorattu kiinni, huoneistoja amottaa tyhjillään. Diakoniajohtaja Aku Keltto istuu purkutuomion saaneessa leikkipuiston keinusssa Sampolan lähiössä. Silmät ovat työstä väsyneet.
”Päältäpäin on vaikea kuvitella, miten sisällä eletään. Muutamissa kerrostaloissa työttömyysaste on yli 60 prosenttia.”
Diakoniakeskus on jakanut ruokakasseja vuodesta 1996 lähtien. Keltto silmäilee ruokapankin kävijälukuja paperilta. Pylväät ovat kasvavia, avuntarve on yllättänyt kirkon työntekijät.
”Varauduimme 200 kävijään viikossa, mutta nyt heitä on 350. Ruokapankki on koskettanut viittä prosenttia porilaisista. Se nöyryyttää näitä ihmisiä monella tavalla.”
Calvadoksella marinoidut kalkkunanpalat tarttuvat haarukoihin. Vanha osuusteurastamo Kokemäenjoen rannassa on herätetty henkiin Sony Jazz Centerinä.
”Haluamme ihmisten viihtyvän aamuyhdeksästä iltaneljään”, Pori Jazzin taiteellinen johtaja Jyrki Kangas hymyilee.
Viihdetyöntekijät sukkuloivat työsuhdeautoilla keskustan konttoreista merenrannalle asumaan.
Sukupolvi sitten Mäntyluoto oli porilaisten ikkuna ulkomaailmaan. Mutta toisenlainen kuin tänään. Sen kautta veti vienti ja tuli hyvinvointi. Pori oli varma omasta erinomaisuudestaan.
Puuvillatehtaan kutomo roihahti liekkeihin toukokuussa 1981. Tulipalo oli Porin käännekohta, siitä alkoi tuhansia ihmisiä työllistäneen tehtaan alasajo.
Satakunnan poliittinen painoarvo on ollut höyhenenkevyt, eduskunnassa ovat puuttuneet porilaiset raskaan sarjan ministerit.
Porin oli rakennettava lähes tyhjästä 2000-luvun identiteetti. Poria alettiin rummuttaa viihtyisänä, jälkiteollisena kaupunkina. Vuonna 2010 Pori esitellään maailmalla Suomen Los Angelesina, länsirannikon viihdekeitaana.
Syrjäkulmilla kuitenkin kysytään, miten käy vanhusten, lapsiperheiden ja työttömien, kun palvelut karsitaan pois. Porin pitkä rakennemuutos on jo jakanut kansan kahtia.
Taantuvien kaupunginosien hyväosaiset muuttavat naapurikuntiin tai kasvukeskuksiin. Kaupungin laitamilla elää Väärän rytmin Pori, joka pysyy poissa silmistä ja joka odottaa viiveellä osaansa keskustan hyvinvoinnista. Köyhät hätyytetään pois keskustan katukuvavasta, mutta he hiipivät illalla katsomman, kunka Porin eliitti juopuu iloisen rytmin tahdissa.
SK 27/1999 Petri Pöntinen: ”Kahden rytmin Pori”, 9.7.1999.