Yksi vie, kaksi seuraa
Argentiinalaisen tangon suosio kasvaa, vaikka tanssilavat käyvät harvinaisiksi. Pasi ja Maria Laurén ovat tanssineet yhdessä vuosikymmenestä toiseen.
4
MIN
Tärkeintä on abrazo eli halaus, ei tanssiote.
Se erottaa tangon monesta muusta tanssin lajista.
”Tietysti tangossa on kyse myös tekniikan hallitsemisesta, mutta silti keskeistä on ihana halaus”, tanssija Maria Laurén kertoo.
Suomessa on taitavia tanssijoita enemmän kuin koskaan. Toisaalta myös ihmisiä, jotka eivät osaa tanssia lainkaan, on enemmän kuin ikinä. Tanssilavoja ja -ravintoloita suljetaan, mutta tanssiin vakavammin suhtautuvat ovat löytäneet tiensä tanssisaleihin. Yksi on asia on pysynyt muutoksen keskellä: tangon suosio.
Tangoa hiihdellään itsenäisyyspäivänä yhä perinteisenä kävelytanssina, mutta näyttävämpi argentiinalainen tyyli on tullut koko ajan suositummaksi. Sitä harrastetaan Suomessa lähinnä tanssistudioissa.
”Argentiinalaisen tangon perusteet ovat yksinkertaiset, vaikka se ei ole helppoa”, Pasi Laurén sanoo. ”Alkuun pääsee nopeasti, mutta kehittyäkseen pitää altistua osaamattomuudelle.”
Pasi ja Maria Laurén ovat tangotanssijoita ja opettajia La Fábrica del Tango -tanssikoulussaan Tamperella. He ovat opiskelleet tanssia ympäri maailmaa. Pariskunta pitää Gustavo Naveiraa erityisen vaikuttavana mentorina. Viimeksi heitä on opettanut klassisen tangon vanha mestari Carlitos Perez.
Pasi Laurén laskee viettäneensä yhteensä ainakin kaksi vuotta Buenos Airesissa.
”Enkä minä ole nähnyt siellä muuta kuin tangosalit. Maria kävi sentään Iguassun putouksilla.”
Joulukuun puolivälissä pari tanssii argentiinalaisen tangon konsertissa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Yhdessä heidän kanssaan lavalla on Henrik Sandåsin tangotrio sekä laulaja Angelika Klas.
Laurénit ovat kokeneita esiintyjiä, jotka ovat kiertäneet Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa.
Tango Buenos Aires on heillekin kokoluokaltaan poikkeuksellinen tapahtuma. Yhtä isoja tangoteoksia ei toteuteta Suomessa edes kerran vuodessa.
Laurénit ovat parina edenneet kauas perinteisten tanssilavojen kävelytangosta, mutta siitä he ovat aloittaneet.
”Paritanssi toi meidät yhteen ja tango on pitänyt yhdessä”, Maria Laurén kertoo.
He ovat tanssineet yhdessä vuodesta 2005.
”Olin tanssinut monia eri tanssin tyylejä, mutta tangossa minua viehätti sen luonne improvisoituna paritanssina, jossa leikitellään musiikin kanssa”, Maria Laurén sanoo.
Tango kehittyi Argentiinan Buenos Airesissa ja Uruguayn Montevideossa 1800-luvun lopulla siirtolaisten keskuudessa.
On laskettu, että Buenos Airesissa oli tuolloin 40 miestä yhtä naista kohti. Miehet harjoittelivat keskenään tangoa, jotta olisivat valmiita, jos ihme tapahtuisi ja kohtaaminen naisen kanssa tanssilattialla kävisi toteen.
Naisilla oli voimakas valta tanssijoina, vaikka Suomessa on perinteisesti ajateltu, että mies vie ja nainen vikisee.
”Tangossa sanomme, että on yksi viejä ja kaksi seuraajaa”, Pasi Laurén kertoo.
”Viejän on aistittava koko ajan, mitä hänen tanssipartnerinsa haluaa.”
Nykyisin tyhjenevällä maaseudulla on sama tilanne: miehiä olisi, naisia ei niinkään.
Olisiko siis syytä opetella tanssimaan?
Kyllä. Tanssitaidosta ei ole ainakaan mitään haittaa, näkee Pasi Laurén.
”Tanssi on kansainvälinen kieli. Kun osaa tanssia, kaikkialla on ystäviä.”
Argentiinalainen tango on ”introverttiä”, paria kohti suuntautuvaa, kun monet muut tanssit ovat ekstroverttejä, ympäröivälle yleisölle esitettäviä.
Tango voidaan jakaa esimerkiksi lavalla täysin tai hyvin pitkälle koreografioihin perustuvaan näyttämötangoon sekä pitkälle improvisoituun salonkitangoon. Salonkitango tapahtuu tanssipaikoissa eli suomalaisittain lavoilla ja argentiinalaisittain milongoissa.
Tango on lähtökohdiltaan ”kilpailutanssi”. Kovin tanssija vie koko potin eli parhaan partnerin.
Siinä on aina ollut monia ulottuvuuksia: tansseista on haettu elämänkumppania, menty viihtymään tai vain nauttimaan tanssimisesta, Laurénit painottavat.
Pariskuntaa ei pelota luovuttaa toisiaan milongoissa muiden tanssijoiden halaukseen. Voi tanssia hyvin niin monella eri tavalla ja nauttia eri tanssiparien kanssa erilaisista asioista.
”Jos joku tanssii paremmin kuin minä, niin nostan hattuani”, Pasi Laurén sanoo.
”Pasi tekee liikkeistä esimerkiksi colgadoja ja ganchoja paremmin kuin kukaan muu”, Maria Laurén vahvistaa.
Ensisijaisesti tango on kuitenkin kärsimyksen musiikkia. Se yhdistää suomalaista ja argentiinalaista tangoa.
”Suomessa tosin kärsitään kun mitään ei tapahdu, Argentiinassa kaiken tapahtuneen vuoksi”, Maria Laurén sanoo.
urheilutaustainen Pasi Laurén edusti Suomea judossa Atlantan olympialaisissa.
Tanssissa ja kamppailu-urheilussa on paljon samaa, Laurén sanoo.
”Judosta ja tangosta ei ole löydettävissä eroa liikkeiden syvintä merkitystä ajateltaessa.”
”Toteutuksessa niitä on. Molemmissa lavalla on kaksi ihmistä, mutta tanssissa he ovat yleensä samalla puolella, eivät toistensa vastustajina.”
Tango Buenos Aires. Aleksanterin teatteri (Bulevardi 23–27, Helsinki) 12. joulukuuta.