Hauskaa kaiken kustannuksella
Huumori-instituution 50-vuotinen taival päättyy – taas.
3
MIN
Pahkasika-lehti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sen kunniaksi ilmestyi numero 80, Pahkasian viidenkympin villitys.
Tosin Pahkasika lakkasi ilmestymästä jo vuonna 2000. Viimeistä numeroa myytiin yli 10 000 kappaletta, mutta päätoimittaja Markku Paretskoi muistelee, että aika oli kypsä ja varsinkin hän itse.
”Keski-ikäiset lukijat olivat tyytyväisiä, mutta nuoria ei kiinnostanut. Tiesin mitä olisi pitänyt tehdä, mutten halunnut muuttaa lehteä.”
Paretskoi oli myös kyllästynyt. Siinä vaiheessa hän oli kirjoittanut 150–200 hassua juttua 25 vuoden aikana.
Paretskoi palasi toimittajaksi. Hän kirjoitti seuraavat 20 vuotta lehtiin kolumneja ja juttuja politiikasta sekä taloudesta – vielä kovempaan tahtiin.
Uusi Pahkasika on kolmas muistonumero. Sen Paretskoi on askarrellut eläkkeellä. Toimittajan ura näkyy sisällössä. Suorasukaisen poliittisessa 80. numerossa opastetaan kaatamaan hallitusta, ilkutaan sotelle ja persuille mutta myös ympäristöaktivisteille.
”Jos teen jostain huumoria, en välttämättä vastusta sitä. Tehtäväni on vain saada aikaan mojovia nauruja.”
Myöskään viime vuosisadalla kaikki eivät ymmärtäneet, että Pahkasika piti vain hauskaa kaiken kustannuksella. Moni loukkaantui lukematta lehteä. Tällainen käytös ei juuri ole muuttunut.
Pahkasika täytti samaa lokeroa kuin amerikkalainen Mad-lehti 1950-luvulta alkaen. Mad ilmestyi meilläkin hetken 1970-luvulla, mutta ei osunut Paretskoin silmiin.
”Vasta myöhemmin tutustuin Madiin ja yllätyin, että siinä oli niin samoja aineksia.”
1970-luvun Suomessa ei ollut malleja Pahkasialle. Maailma oli harmaa ja huumori lähinnä Spedeä ja Turhapuroa.
Teekkarien vappulehti Äpy oli kolahtanut teini-ikäiseen Paretskoihin jo 1960-luvulla. Kerran vuodessa sen epäkunnioittava huumori oli lähellä Pahkasian hurttia henkeä.
Paretskoi kehaisee, että Pahkasiassa näkyi Suomen ensimmäisen täysverisen mediasukupolven esiinmarssi. Image– ja City-lehdet ja paikallisradiot jatkoivat median muutosta vasta 1980-luvulla.
Pahkasian lopusta kiertää yhä Paretskoin lausunto, jonka mukaan maailma muuttui niin, ettei siitä voinut enää tehdä parodiaa. Paretskoi korjaa, että haastattelija pani oman näkemyksensä hänen nimiinsä.
”Maailma oli kyllä muuttunut, mutta ehkei se olisi estänyt parodiaa. Pahkasika edellytti lukijoilta tietämystä elokuvista, populaarikulttuurista, yhteiskunnasta ja kaikesta.”
Siitä olisi pitänyt tinkiä.
Lopettamisen jälkeen Paretskoi ei halunnut edes puhua Pahkasiasta kymmeneen vuoteen, mutta viimeisen numeron teksteistä hän on kirjoittanut ison osan.
Yksi uusi asia on innostanut Paretskoita. Hän on tuottanut tekoälyllä runsaasti kuvituksia ja jopa kokonaisten sarjakuvien piirroksia. Se hätkäyttää hieman aikana, jolloin tekoälyllä tuotetut kuvitukset syövät ammattikuvittajien leipää.
”Oli aina ongelma, etten osaa piirtää. Yritin 70-luvulla. Pauli Heikkilä katsoi touhuani, nappasi kynän ja sanoi, että ai tätäkö yrität tehdä. Hän vetäisi piirroksen kolmessa minuutissa seisaaltaan.”
Jo edesmennyt Pauli Heikkilä piirsi Pahkasian tunnetuinta sarjakuvaa Vanhoja herroja, jota Paretskoi käsikirjoitti. Paretskoi leikkeli ja liimaili kollaasikuvituksia vanhojen tietokirjojen kuvista, joiden tekijänoikeudet olivat rauenneet jo muinoin.
Paretskoi vakuuttaa, että viimeinen Pahkasika tehtiin niin pienellä budjetilla, ettei kukaan ammattilainen menettänyt työtilaisuuksia. Tekstitekoälyn sepustuksia hänkin epäilee haitallisiksi.
Pahkasika oli aina merkittävä kanava suomalaisille huumorisarjakuvan tekijöille. Myös uudessa numerossa on sarjakuvia reilusti yli kymmeneltä tekijältä. Arkistoista Paretskoi on löytänyt töitä Heikkilältä ja toiselta edesmenneeltä tähtitekijältä Heikki-Pekka Miettiseltä.
”Kun ei ollut varaa maksaa, pyysin ihmisiä kaivelemaan esiin vanhoja juttuja. Kaikki halusivat mukaan ja moni teki kuitenkin uutta”, Paretskoi sanoo ylpeänä.
Eläkepuhteinaan Paretskoi on julkaissut uudelleen myös kaikki Pahkasian vanhat numerot, mutta uutta ei enää tule. 50 vuotta ja 80 numeroa riittää.
Markku Paretskoi (toim.): Pahkasian viidenkympin villitys. 100 sivua. Banana Press, 2025.