Onko Turku hyvä kulttuuripääkaupunki 2011?

kulttuuri
Teksti
Pirita Männikkö

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden lähestyminen on herättänyt kaupungin kulttuuripolitiikan arvostelua. Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen kaipaa enemmän kulttuurihenkeä.

20 000 Hz Ilmiö!-tapahtumassa
Kokeellinen elektrobändi 20 000 Hz esiintyi heinäkuussa Turussa pidetyssä Ilmiö!-musiikkitapahtumassa. Festivaalin järjesti Varsinais-Suomen bändiyhdistys. Kuva Pirita Männikkö


Turun kulttuuripääkaupunkivuodelta 2011 odotetaan paljon näkyvyyttä, mutta miten kulttuuri kaupungissa muuten voi?

Turun kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantasen (vihr.) mielestä yleisesti ottaen hyvin.

”Kulttuuri ei ole säästynyt talouskurimukselta, muttei joutunut mitenkään erityisesti sen valtaan”, Rantanen sanoo.

Kulttuurivuoden lähestyessä kriittisiä puheenvuoroja Turun kulttuuripolitiikasta kuitenkin on alkanut putkahdella. Rantasen mielestä negatiivisten asioiden, erityisesti rahaongelmien korostaminen vääristävät keskustelua.

”Totta kai leikkaukset ovat huononnus entiseen, mutta se ei tarkoita sitä, että oltaisiin jotenkin kokonaisvaltaisesti tuhoamassa kulttuuria Turussa.”

Ongelmia eri tahoilla

Arvostelu on kohdistunut useisiin eri ongelmiin, joista kaikki eivät kuulu suoranaisesti kaupungille.

Taideakatemialla on ollut useiden vuosien ajan ongelmia rahoituksessa. Taideakatemia on osa Turun ammattikorkeakoulua, joka puolestaan on kunnan omistuksessa. Kulttuuritoimi ei kuitenkaan päätä taideakatemian rahoituksesta.

Syksyllä 2008 Turussa päätettiin sulkea kaksi kaupunginkirjaston sivutoimipistettä. Suunnitelmia vastustamaan nousi todellinen kansanliike, mutta ilman tulosta. Kiintoisa sivuseikka on, että kulttuuripääkaupunkihakemuksessa nostetaan esille kaupungin lähikirjastoverkosto.

Marraskuusta 2009 lähtien Turussa on vain yhdeksän jatkuvassa käytössä olevaa elokuvasalia. Nekin ovat kaikki Finnkinon elokuvateatterissa. Marraskuussa suljetaan Finnkinon Julia-teatteri, jossa on esitetty valtavirrasta poikkeavia elokuvia. Tiloja Finnkinolle vuokrannut taho ei halunnut jatkaa sopimusta, vaan tilat saneerataan rakennuksessa toimivan hotellin käyttöön.

Jo 2007 lopulla Turussa lopetettiin Kino Thalia, joka keskittyi eurooppalaiseen elokuvaan. Tilat omistava Åbo Akademin säätiö muutti elokuvateatterin liikehuoneistoksi. Jäljelle jää vain yksityinen Domino, jossa ei kuitenkaan tavallisesti näytetä elokuvia.

Joidenkin alakulttuurien edustajat ovat pitäneet Turun kulttuurin tilaa ristiriitaisena kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. Erityisesti talonvaltaajat ovat viime vuosina aktivoituneet, virallisena tavoitteenaan tilojen hankkiminen autonomiselle kulttuurikeskukselle.

”Kulttuurikeskus on hyvä idea, mutta en ole täysin käsittänyt tätä menetelmää, mitä käytetään idean toteuttamiseksi”, kommentoi Rantanen.

Kulttuurilautakunta on tarjonnut valtaajille mahdollisuutta kertoa, mitä haluavat, jolloin lautakunta voisi esittää asiasta lausunnon kaupungille.

”Me ei voida ottaa asiaan kantaa, jos he eivät halua, että siihen tulee mukaan joku virallinen taho.”

Kaupungin tuet vähissä

Voiko kulttuuripääkaupunkina sitten olla sellainen kaupunki, jonka elokuvatoiminta on vähäistä ja taidekoulutuksella on ongelmia? Elina Rantasen mielestä voi.

”Kulttuuripääkaupunkius ei tarkoita sitä, että olisi lista asioita, joita pitää toteuttaa.”

Rantanen toivoisi enemmän kulttuurihenkeä ja halua ylläpitää vaihtoehtoisia kulttuurimuotoja. Se henki tarkoittaa myös rahaa. Turun kaupunki ei kuitenkaan pysty tukemaan kulttuurintekijöitä sen enempää kuin se tällä hetkellä tekee.

Rantanen muistuttaa useaan otteeseen, etteivät kaupungin jakamat tuet ole hääppöisiä.

”Kaupunki haluaa omalta osaltaan osallistua, muttei pysty rahoittamaan niin paljon, kuin vaikkapa tietyt lopettaneet toimijat olisivat tarvinneet”, Rantanen toteaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuurintekijöiden pitäisi löytää rahaa muualta.

”On tietenkin ymmärrettävää, että joku elokuvateatterin ylläpitäminen on niin suuri taloudellinen riski, ettei siihen ryhdytä, ellei ole tarpeeksi isot rahalliset kumppanit tiedossa.”

”Kritiikki on tervetullutta”

Jotkut ovat kritisoineet kulttuuripääkaupunkihanketta siitä, että se on pikemminkin kaupungin johdon kuin kaupunkilaisten projekti. Hanke on ulkoistettu erityiselle säätiölle, jonka hallituksessa on myös kaupungin edustajia.

Äskettäin Turussa vieraillut Euroopan kulttuuripääkaupunkien valintalautakunnan puheenjohtaja Sir Robert Scott olikin huolestunut siitä, tavoittaako hanke kaupunkilaisia.

Rantanen haluaa muistuttaa, ettei säätiö ole vallankaappaaja. Kritiikki on silti tervetullutta, varsinkin jos se tulee kaupunkilaisilta.

”Silloin säätiössäkin pitäisi miettiä, miten vuodesta saadaan enemmän kaupunkilaisten hanke, koska se on mun mielestä siinä a ja o.”

Kokevatko Elina Rantasen mielestä kaupunkilaiset hankkeen omakseen?

”On varmaan suuri joukko kaupunkilaisia, joka ei ole vielä sisäistänyt, että vuoteen pitäisi jollain tavalla suhtautua. Uskoisin silti, että heidät saadaan innokkaasti mukaan, kun vuosi lähestyy”, hän vastaa.