25 vuotta sitten

Reima-yhtiö kehitteli mullistavaa älypukua ja halusi olla ­vaatetusalan Nokia.

SK:n arkistosta
Teksti
Suomen Kuvalehti
2 MIN

Suomessa on näinä päivinä vaikea tehdä korkean teknologian tuotetta, jossa ei Nokial­la olisi sormensa pelissä ja jota ei verrattaisi Nokian matkapuhelinten pallonlaajuiseen menestystarinaan.

Tämä pitää hyvin paikkansa myös kankaanpääläisen Reima-Tutta Oy:n uuteen älypukuun. Kyse on arktisiin oloihin suunnitellusta selviytymispuvusta, johon on integroitu suuri määrä elektroniikkaa satelliittipaikannuslaitteesta kännykkään. Prototyypin kenttätestit alkavat tammikuussa, ja vuoden päästä pitäisi kaupallisten sovellusten olla kaupan hyllyllä.

Älypuvun isä on Reima-Tutan toimitusjohtaja Pentti Hurmerinta, joka sanoo olevansa kuin uskonnollisessa herätyksessä uuden ideansa kanssa. ”Kun järki ja käden taidot yhdistetään, ne yhdessä luovat kulttuuria, jonka synergia-arvo on suurempi kuin kummankaan yksinään.”

Hurmerinta uskoo älypuvun olevan mullistava keksintö, joka ”voi todella muuttaa ihmisten pukeutumista ja työntekoa”. Älyvaatteessa on sisäänrakennettuna lämmitys, satelliittipaikannus, elektroninen kompassi, kaksisuuntainen tietoliikenne ja käyttäjän anturointi. Se kertoo, liikkuuko, seisooko vai makaako puvun käyttäjä ja onko hän törmännyt johonkin. Lisäksi puku mittaa käyttäjän sykkeen ja lämpötilan.

Vaikka puvussa on gsm-teknologia, sen kautta voi lähettää vain tekstiviestiä. Puhua sillä ei voi. ”Meillä on selvä konsepti: tämä on selviytymispuku”, selittää Hurmerinta. ”Jos siinä olisi puhelin, käyttäjä soittelisi ja tyhjentäisi akut. Silloin se ei palvelisi selviytymisideaa.”

Reima tekee älypuvullaan pioneerityötä. ”Todella harvat lähestyvät teknologian ja vaatteen yhdistämistä vaatelähtöisesti. Muut rakentavat ’kannettavaa’ tietokonetta tai kehittävät älykkäitä kuituja.”

Älyvaate on Hurmerinnan mukaan nyt siinä vaiheessa kuin kännykkä oli 1985: raskas ja kallis. Hän uskoo, että kun tarvittavat komponentit pienenevät, tehontarve laskee ja hinta halpenee, idealla on huimat mahdollisuudet. Prototyypistä tehtiin ”täydellinen”, mutta myöhemmin tekniset palaset voidaan irrottaa ja sijoittaa vaikka yksitellen vaatteisiin. Kaupunkikäytössä ei välttämättä tarvitse lämmitintä, mutta paikannin ja kännykkä ovat tarpeellisia sielläkin.

”Uskon, että olemme oikeaan aikaan liikkeellä”, Hurmerinta vakuuttaa. ”Minulla on haaveena tehdä Reimasta vaatetuksen Nokia.” 

SK 47/1999: Jarno Forssell: ”Vaate älyää”, 26.11.1999.