Muoti kertoo suomalaisuuden tarinaa
Taidehallin näyttely Maamme, kaikkien esittelee vaatesuunnittelua kotimaisen nykytaiteen lajina.
3
MIN
Suomalainen muoti on runsasta. Suunnittelijoiden luomukset eroavat selvästi skandinaavisesta ilmaisusta, joka on pienieleisempää ja hillitympää.
”Rehevää ja värikästä”, Annamari Vänskä tiivistää.
”Ja se on maailmalla selvä kilpailuvaltti, yllätysmomentti”, Aalto-yliopiston vanhempi yliopistonlehtori väittää.
Suomi ei ole osa Skandinaviaa vaan rajamaa, jossa funktionaaliseen estetiikkaan on aina yhdistynyt itäinen koristeellisuus.
”Suomalaisten muotoilijoiden vahvuus löytyy ehdottomasti myös materiaalien tuntemisesta ja taidokkaasta työstämisestä.”
Taidemuseoihin on tuotu viime vuosikymmeninä suosittuja näyttelyitä kansainvälisestä muodin maailmasta. Taidehallissa avautuva Maamme, kaikkien kiinnittää katseensa kotimaiseen osaamiseen.
Annamari Vänskän kuratoiman näyttelyn tekijöillä on mainetta muotia seuraavien keskuudessa.
Esimerkiksi Dusty, The Finnish National Romance Museum ja Ervin Latimer ovat kohauttaneet luomuksillaan – mutta eivät kaupallisesti eivätkä suuren yleisön keskuudessa.
”Suomalaiset muodin suunnittelijat ovat nykyisin kansainvälisesti tunnettuja vahvasta taiteellisesta näkemyksestään”, Vänskä sanoo.
”Sen sijaan kaupallinen osaaminen ei täällä ole ollut yhtä hyvin hyppysissä.”
Maamme, kaikkien on Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely. Esillä olevat yli 80 taideteosta ovat muun muassa Fortumin, Nordean, OP Pohjolan ja UPM-Kymmenen säätiöiden sekä Alfred Kordelinin ja Amos Andersonin säätiöiden kokoelmista.
Painotus on nykytaiteessa.
Vänskän aloitteesta mukaan otettiin myös 16 muoti- ja vaatesuunnittelijaa. Muodin kautta voi taiteen tavoin hahmottaa suomalaisuutta, hän painottaa.
Mutta onko Suomessa pukeuduttu perinteisesti käyttövaatteisiin – vai onko se ollut myös muotia?
”Tietyllä lailla historiallisesti ei”, Vänskä sanoo.
”Suomalaisen muodin suunnittelun nousun voi paikallistaa vasta 1990-luvun loppuun. Sitä ennen meillä oli kyllä vaateteollisuutta, mutta sen muotoilu oli pitkälti Neuvostoliiton viennin rampauttamaa.”
Taiteella on ollut voimakas vaikutus mielikuvaan suomalaisuudesta. Maalauksiin on tallentunut paljon tietoa elämästä pohjan perukoilla.
Maamme, kaikkien tarkastelee, millaiset näkökulmat ovat muokanneet kuvaa Suomesta, mitä on jäänyt katveeseen ja millaisia kertomuksia rakennamme nyt ja tulevaisuudessa, Vänskä painottaa.
Vahvasta ja tunnistettavasta ilmeestään tunnettu Marimekko on muodin ikiaikainen monoliitti. Se on myös yksi harvoista kotimaisista vaatetaloista, jotka ovat palkanneet suunnittelijoita työsuhteeseen.
Vänskä näkee, että juuri Marimekon työllistävän vaikutuksen ansiosta suomalainen muoti on saanut monien suunnittelijoiden suosiman värikylläisen ilmeensä.
Nykyisin kotimainen muoti on runsaudensarvi myös siksi, että omalla merkillään toimivia suunnittelijoita on paljon. Koska suuria toimijoita ei juuri ole, työllistyäkseen on pitänyt joko lähteä töihin ulkomaille tai perustaa oma merkki.
Ne ovat jääneet kuitenkin kaupallisesti pieniksi.
Ruokakulttuuriin verrattavalla tavalla Suomessa on ollut kulutukseen perustuvaa muotikulttuuria vain hyvin lyhyen aikaa.
Suomalaisissa ravintoloissa osataan tehdä maailman maiden kuuluisimpia annoksia, mutta pitkäikäistä kotimaista perua olevia annoksia niistä ei juuri illalliseksi saa.
Samalla lailla on vaikea löytää suomalaisen muodin omaan ytimeen. Suomeen ei ole juurtunut Italian, Ranskan tai Espanjan tapaan ”historiallista painolastia”, Vänskä sanoo.
”Urbaanin elämän historia on meillä lyhyt. Toisaalta muodin suunnittelussa on historiallisten traditioiden toisintamisen sijaan nykyisin yhä tärkeämpää henkilökohtaisen kyvykkyyden osoittaminen. Ja se osataan Suomessa.”
Maamme, kaikkien. Taidehalli (Nervanderinkatu 3, Helsinki) 20.3.–17.5.