Missä kuljimme kerran siirtyi näyttämölle
Helsingin kaupunginteatteri siirsi Kjell Westön romaanin näyttämölle. Katso diaesitys näytelmän harjoituksista.
Kuva Piia Arnould
Kjell Westön romaanissa Missä kuljimme kerran vuoden 1918 kansalaissota on käännekohta. Sen järkyttävät tapahtumat seuraavat nuorten elämää eivätkä anna heille rauhaa. Teoksen tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin.
Näytelmän ohjaajalle ja sovittajalle Kari Heiskaselle Helsinki tuli tutuksi vasta nuorena. ”Asuimme Keravalla ja ne kerrat, jolloin tulimme Helsinkiin ostamaan farkkuja tai kevättakkia olivat makeita. Nykyisin koen olevani osa tätä kaupunkia.”
Kirjan lopussa Lucie seisoo Linnanmäellä ja kirjailija kuvaa mitä hän näkee. ”Se on liikuttava kohtaus. On surullista ja hassua ajatella, että nämä betonista ja tiilestä rakennetut talot saavat olla tuossa 500 vuotta elleivät pidempäänkin ja me joudumme lähtemään pois.”
Lavastaja Katariina Kirjavaisen lähtökohtana on ollut tehdä lavastus, jossa on runsaasti suuria, paljaita pintoja, joita vasten toiminta pääsee oikeuksiinsa. Hän ja ohjaaja ovat kokeilleet myös vanhojen valokuvien projisointia esityksessä.
Puvustamon päällikön Maija Pekkasen laskujen mukaan näytelmään on tehty noin 100 pukua. 60 prosenttia vaatteista on ommeltu kierrätysvaatteista.
”1920-30-luvuilla muoti vaihtui nopeasti, hameenhelma lyheni ja piteni, ja siksi naiset tarvitsevat paljon vaatteita esityksessä”, Pekkanen kertoo.
Kari Heiskanen ohjaa ”prosessimenetelmällä”, jolloin kaikkea voidaan kokeilla loppuun asti. Näytelmän teksti muuttuu vauhdilla. ”Näyttämölle siirrettynä moni asia muuttaa muotoaan”, ohjaajan assistentti Riikka Räsänen kirjaa muutokset.
”Hurmaava kaaos, mutta hallittu”, näyttelijä Eero Aho tiivistää harjoitusten tunnelman. ”Lähden siitä, että näyttelijä on yhtälailla taitelija kuin ohjaaja ja tunnen pystyväni vaikuttamaan lopputulokseen.”
”Pahinta on, kun tuntuu, että itse ei edisty ollenkaan ja toiset ovat valmiita roolissaan”, Vuokko Hovatta tuskailee, ”mutta niitä vaiheita on kaikilla.”
Kari Heiskanen tuli näyttelijänä tunnetuksi TV 1:n viihdesarjasta Velipuolikuu ja TV 2:n draamasarjasta Huojuva talo. Viimeksi hän teki pääroolin TV 1:n sarjassa Uudisraivaajat. Vuodesta 1996 lähtien hän on myös ohjannut lukuisia näytelmiä ja oopperaesityksiä ja kirjoittanut neljä näytelmää.
”Ooppera on opettanut siirtämään painopistettä näyttelijöiden reaktioista ja sisäisten motiivien kuvaamisesta visioihin eli kertomaan enemmän tilalla, valolla ja liikkeellä. Sketsit opettivat luomaan nopeasti uuden maailman ja tiivistämään olennaiseen.”
Katso diaesitys näytelmän harjoituksista.
Lue reportaasi näytelmän valmistumisesta (pdf; SK 12-13/2008)
Missä kuljimme kerran ensi-illassa 3. huhtikuuta.