Kaksi kilometriä filmiä
Milja Viita teki levollisen elokuvan, koska pelkäsi myrskyistä aikaa.
3
MIN
Ihmisiä sunnuntaina kestää 73 minuuttia. Elokuva on kuvattu vanhalla veivattavalla kameralla 35-milliselle filmille, ja lopulliseen teokseen filmiä on päätynyt noin kaksituhatta metriä – siis kaksi kilometriä.
Kun astuu elokuvan ohjanneen Milja Viidan työhuoneelle Porvoon Taidetehtaalla, vastassa onkin naruilla roikkuvia filmipätkiä, 35-millinen elokuvaprojektori ja kemikaalialtaat, joissa Viita kehittää filmejään.
Hän on valmistunut Kuvataideakatemiasta kuvataiteilijaksi, mutta elokuvan tekemisen hän on oppinut kokeilemalla ja kysymällä.
Kun Viita asui parikymppisenä Karkkilassa, siellä vaikutti joukko elokuvantekijöitä, jotka auttoivat häntä elokuvien pariin.
”Analoginen filmi kiinnosti minua ihan hirveästi. Jotenkin pääsin ujoudestani ja menin koputtamaan Aki Kaurismäen oveen, että auta mua, haluaisin päästä alkuun tässä.”
Viita sai Kaurismäeltä 16-millisen leikkauspöydän ja ensimmäisen skarverinsa eli filmin yhteen liittämiseen tarkoitetun laitteen, jota käyttää edelleen.
Myös Viidan uusin hankinta on Kaurismäen Sputnik-tuotantoyhtiön peruja. Työhuoneen valtava Steenbeck-leikkauspöytä muistuttaa myös sillä työskennelleestä äänittäjästä Jouko Lumpeesta.
”Lumme ja [toinen äänittäjä] Tero Malmberg tulivat silloin Karkkilassa mun työhuoneelle istumaan ja auttamaan 8-millisen elokuvani äänen kanssa. Samalla sitten opin itsekin.”
Milja Viitaa on luonnehdittu nimenomaan elokuvataiteilijaksi ja hänen teoksiaan usein kokeellisiksi elokuviksi.
Hänen toinen pitkä elokuvansa Ihmisiä sunnuntaina on kuitenkin helposti lähestyttävä, tunnelmaltaan levollinen ja kaunis. Varsinaista tarinaa ei ole. Kymmenen henkilökuvan väliin on leikattu luontokuvia.
”Nykyään erotellaan niin sanottu kokeellinen elokuva ja kaupallinen elokuva, mikä on mun mielestä ärsyttävän keinotekoinen asia. Kaikki elokuva lähtee kuitenkin samasta historiasta”, Viita sanoo.
Viidan teokset ovat erityisen näkyvästi kiinni historiassa. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Skönärit (2025) koostuu merimiesten kuvaamista kaitafilmeistä ja Rauman merimuseon arkistosta löytyneestä kirjeenvaihdosta.
Ihmisiä sunnuntaina taas viittaa samannimiseen saksalaiselokuvaan vuodelta 1930. Robert Siodmakin ja Edgar G. Ulmerin teos kuvaa nuorten aikuisten kesäistä flirttiä. Nykykatsojalle se on myös kuvaus hetkistä ennen natsien valtaannousua.
Viita aloitti oman elokuvansa tekemisen seitsemän vuotta sitten. ”Siinä ajassa oli jo aika voimakasta äärioikeiston nousua ja kahtiajakoa. Halusin tehdä elokuvan, jossa voisin vain pysähtyä ja nauttia tästä olemassaolosta ja elämästä sellaisenaan.”
Elokuvan taustalla kytevä pelko yhteiskunnan nytkähtämisestä vaaralliseen suuntaan ei näy valkokankaalla.
”Katsojan ei tarvitse edes tietää sitä saksalaiselokuvaa. Minun elokuvaani voi katsoa ajatellen vain sitä, millainen fiilis on sunnuntaisin. Siinä on nämä kaksi puolta.”
Kuvissa nähdään kuu ja kukkivaa luontoa, kuullaan tuulen ja lintujen ääntä. Jokaista muotokuvien ihmistä kuvataan neljän minuutin kamerakelan ajan. Joku veneilee, joku polttaa tupakkaa.
Viita näkyy ikkunan heijastuksissa veivaamassa vanhaa elokuvakameraa. Veivauksen tulisi pysyä tasaisena, jotta jälki olisi tasaista myös lopullisessa elokuvassa.
”Tässä iässä jo se seitsemän vuotta vaikuttaa siihen, että ne alkupään muotokuvien ajot on aika siistejä, kun taas loppupään muotokuvissa on hirveä välke. En pysty enää pitämään sitä veivauksen rytmiä, mihin olen pystynyt silloin seitsemän vuotta sitten.”
Filmille kuvaaminen on kallista. Viita käytti filmimateriaaliin rahat, jotka sai voitettuaan Risto Jarva -palkinnon vuonna 2019 lyhytelokuvallaan Eläinsilta U-3033. Palkintosumma oli 10 000 euroa.
Vanhalla kameralla kuvaaminen on myös epävarmaa, työlästä ja fyysisesti raskasta. Viidan työtapa tuntuu suorastaan vastalauseelta prosessien sujuvoittamisen ja tekoälyn aikana.
”Tarvitsen sellaista: niiden raskaiden kameroiden raahaamista ja lihasten väsymistä. Tuntuu, että niin mun elämällä on merkitys ja että olen olemassa.”
Milja Viita: Ihmisiä sunnuntaina & Skönärit. Elokuvateattereissa 20.3.