Maailman kallein konserttitalo - hintalappu 800 miljoonaa euroa

kulttuuriala
Teksti
Liisa Niveri

Elbejoen rannalla Hampurissa on rakenteilla maailman kallein konserttitalo ja yksi Saksan kiistellyimmistä rakennuksista: Die Elbphilharmonie.

Kuva  Christian Charisius EPA
Rakennustyöntekijöitä Elbphilharmonien työmaalla joulukuussa 2012. Kuva Christian Charisius / EPA / AOP.

Valmistuessaan Elbphilharmonie ei ole pelkkä konserttitalo vaan kaupungin uusi vetonaula – maamerkki.

Konserttitalon kahden orkesterisalin lisäksi saman katon alle on rakenteilla viiden tähden hotelli, 45 luksusasuntoa ja kaikille avoin ja ilmainen kohtaamispaikka Plaza. Ulkotasanteelta on 360 asteen panoraamanäkymät kaupunkiin.

Elbphilharmonie ei saa palvella pelkästään eliittiä, korostaa kaupungin pormestari Olaf Scholz.

Ulkoapäin talo näyttää jo melkein valmiilta, mutta sisäpuolelta se on vielä melkoinen työmaa. Kaikkialla on rakennustelineitä, betonia ja kivivillaa.

Työmaalla työskentelee tällä hetkellä 400 rakennusmiestä, piakkoin heitä on yli 1000, kertoo Laura-Helen Rüge Elpbhilharmonielta. Rakennustyöt etenevät nyt vihdoinkin aikataulussa.

Vielä muutama kuukausi sitten tilanne oli täysin toinen, kun rakennusfirma Hochtief ja kaupunki riitelivät rakennussopimuksista. Konserttitalon rakentaminen seisoi.

Elbphilharmonien rakentaminen onkin kangerrellut yhtenään. Konserttitalo tunnetaankin parhaiten kaupunkilaisten suurimpana verorahojen tuhlaajana.

Koko komistuksen piti rakennuksen aloittamisajankohtana 2007 maksaa veronmaksajille 114,3 miljoonaa euroa. Nyt kokonaiskustannukset nousevatkin 789 miljoonaan euroon – siis lähes 800 miljoonaan euroon.

Helsingin musiikkitalo maksoi yhteensä 140 miljoonaa euroa ja Kööpenhaminan uusi konserttitalo 226 miljoonaa euroa.

Elbphilharmonien piti valmistua vuoteen 2009 mennessä helpottamaan pulaa hyvistä konserttitiloista ja vahvistamaan kaupungin mainetta musiikkikaupunkina.

Konserttitalon johtajan Christoph Lieben-Seutterin piti siirtää ”Elbphilharmonie Konzerte” -nimillä pidettävät musiikkitapahtumat kaupungin muihin tiloihin. ”Tällä kertaa uskon, että pysymme suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa”, hän sanoo.

Kuinka kustannusarviot ja organisaatio saattoivat mennä näin päin metsää? Ja mistä idea sai ylipäätään alkunsa?

Hampurin raharikkailta miljoonia konserttitaloon

Hampurissa tunnettu kiinteistösuunnittelija Alexander Gérard halusi vanhan kaakao- ja tupakkasäiliön taiteelliseen käyttöön. Oli vuosi 2003.

Hänen arkkitehtiystäviensä luonnossuunnitelma vakuutti kaupungin silloisen poliittisen johdon. Konserttitalon suunnittelusta ei järjestetty minkäänlaista julkista arkkitehtikilpailua.

Joukko hampurilaisia raharikkaita seisoi hankkeen takana ja jakoi miljooniaan konserttitalon hyväksi.

Yrittäjäjäpariskunta Greve lahjoitti peräti 30 miljoonaa euroa. Yhteensä lahjoituksia kertyi 68 miljoonaa euroa.

Vaikka jo silloin oli päivänselvää, että veronmaksajat joutuisivat maksamaan konserttitalosta huomattavasti suuremman summan kuin alun perin oli suunniteltu, ei kukaan ottanut päävastuuta projektista. Näin sotku oli valmis.

Kuva Axel Heimken EPA
Elbphilharmonien keskeneräisellä katolla. Kuva Axel Heimken / EPA / AOP.

Konserttitalon ovat suunnitelleet sveitsiläiset arkkitehdit Jacques Herzog & Pierre de Meuron. Joka puolella näkyy rakennukselle tunnusomainen ”aaltomaisuus”.

Luksushotellin saunat ja wellnesstilat ovat jo valmiita. Konserttitalon 27 hissiä ja talon aaltomaiset liukuportaat on tilattu Koneelta. Valmistuessaan ne ovat Euroopan pisimmät, 82 metriä.

Talon sydän eli suurin konserttisali on rakennettu viinitarhasali-mallilla. Orkesteri esiintyy salin keskellä katsomon ympäröimänä. Istumapaikkoja tulee 2150. Salin rungon betonointi on juuri rakenteilla. Ääneneristyksen pitää olla erityisen hyvä, sillä ohi ajavat laivat pitävät kovaa ääntä.

Seuraavaksi on vuorossa yksi talon suurimmista teknisistä haasteista, niin kutsutun ”valkoisen ihon” asettaminen konserttisalin seiniin ja kattoon.

Valkoinen iho, saksaksi weiße Haut, on 6500 neliömetriä iso ja 800 tonnia painava seinävaate, joka koostuu 10 000 eri osasta. Näin täydellisten äänensointujen pitäsi kantautua salin joka nurkkaan.

Akustiikan on suunnitellut sama kansainvälinen tähti kuin Helsingin ja Kööpenhaminankin musiikkitalon – Yasuhisa Toyota. Hän seuraa rakennustoimen kehitystä koko rakentamisen ajan, Rüge kertoo.

Avajaiset pidetään näillä näkymin keväällä 2017. Lieben-Seutter on ollut silloin 10 vuotta johtajana konserttitalossa, jossa ei pidetty ainuttakaan konserttia. Työsopimusta on juuri pidennetty. ”Eihän siinä ole mitään järkeä, että johtajan sopimus päättyy ennen avajaisia”, hän on todennut.