Kuulustelussa pureudutaan Kerttu Nuortevan kohtaloon

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elokuvaohjaaja Jörn Donner palaa epäonnisen neuvostovakoojan tarinalla.

Minna Haapkylä
Minna Haapkylä pitää Kerttu Nuortevaa uransa vaativimpana roolina. Kuva Buena Vista International

Kerttu Nuorteva (1912-1963) oli Yhdysvalloissa syntynyt neuvostonainen, Neuvosto-Karjalan johtajan tytär ja punadesantti. Vuonna 1942 hän saapui lentoteitse vakoilemaan Helsinkiä. Laskuvarjohyppy mätkähti kuuseen, ja pieleen meni kaikki muukin, kun radiolaite paljasti Nuortevan vakoojaksi.

Ohjaaja Jörn Donner pitää Kuulustelussa kiinni kuuluisasta vaatimuksestaan, jonka mukaan kansallisen elokuvan kuuluu tutkia maan todellisuutta. Valtiollisen poliisin pidättämän tiedustelijan (Minna Haapkylä) tarina ei olisi voinut tapahtua muualla kuin Suomessa. Kuukausien kuulusteluissa päähenkilölle paljastuu stalinismin epäinhimillisyys ja hän omaksuu hauraan suomalaisen identiteetin.

Pirjo Honkasalon kuvaus ja muu ulkoinen toteutus on yhdenmukaisen niukkaa. Kamera ei liiku, ja hämärässä vankilamiljöössä kaikkien miesten kasvot näyttävät kelmeiltä ympyröiltä. Pitkät otokset ja hitaat himmennykset maksimoivat paikallaan polkevan verkkaisuuden.

Yleisöelokuvien tähti Minna Haapkylä vaikutti liian nykyaikaiselta Raja 1918:ssa, mutta nyt hän hoitaa hyvin roolinsa, jossa kova pokerinaamaisuus yhdistyy maailmankuvan ja psyyken murtumiseen. Toteava kerronta ei kuitenkaan pääse varuillaan olevan vangin mielen sisälle. Olli Soinion käsikirjoituksessa puhutaan paljon, mutta perimmäiset motiivit peittyvät kuivan humoristiseen sanailuun.

Nuortevan vaiheista piirtyy kuva ikuisesta muukalaisesta, kaikkialla epäilyttävänä pidetystä aktivistista, joka joutui Neuvostoliitossakin toistuvasti vangiksi. Vaikka Donnerin ahdas kuvasto on tehokasta, kansainvälinen tragedia ansaitsisi suuremman näyttämön. Olisiko Kuulustelu voinut poistua Helsingin keskustasta edes näyttääkseen maihinnousun Vihdissä?

Tapaus avataan ja suljetaan Donnerin asiallisella, hieman haikealla kertojaäänellä. On kuin hän juontaisi sotavuosia dramatisoivaa television asiasarjaa, jonka episodina Kuulustelu ehkä toimisi paremmin kuin itsenäisenä teoksena.

Kuulustelu elokuvateattereissa 25. syyskuuta.

Teksti Lauri Lehtinen