25 vuotta sitten
2
MIN
Muutoksen puhuri on käynyt yli suomalaisen elokuvan. Puolen vuoden aikana kotimaiset leffat ovat keränneet teattereihin yli miljoona katsojaa.
Millaiset elokuvat sitten menestyvät? Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston käsikirjoituksen professori Jukka Vieno huomauttaa, että menestyjät ovat taas kerran olleet koeteltuja, mutta toimivia konsepteja. ”Rukajärven tie ja Häjyt edustavat sotaa ja puukkojunkkareita, Poika ja ilves kansallista disneyretroa.”
Elokuvan moniottelijan Peter von Baghin mukaan on mahdotonta sanoa, mikä tekee elokuvasta menestyksen. Sitä ei ole hänen mukaansa kukaan koskaan keksinyt. Uuden ajanjakson airuena von Bagh kehuu erityisesti Rukajärven tietä. ”Sarjafilmimäiset elementit ovat tarttuneet ajattelutapaamme ja elokuvaan. Rukajärven tie on sitä vastoin elokuvan manifesti. Se osoittaa, että elokuva on radikaalisti eri asia kuin televisiomössö ja koskettaa aina syvempiä kerrostumia, koska siinä mennään ison valkokankaan kautta laajempiin pintoihin.”
Tulennielijän ja hienon dokumenttitrilogian ohjaajan Pirjo Honkasalon mukaan olosuhteet ovat yhä sen verran heikot, että tekijöillä on pieni uho tallella.
”Ammattitaito on korkealla, mutta ensemble-henki on yhä tallella. Useinhan käy niin, että ammattimainen tuotanto syö omat lapsensa.”
SK 16/1999 Jyrki Jantunen, Silja Lanas Cavada: ”Suomalaisen elokuvan uusi lumo”, 23.4.1999.
Vuonna 1974
Harvat asiat kirvoittavat kokoomuksen puoluetoimistossa sellaisen määrän harmistuneita kommentteja kuin puolueen ja sen päälehden linjaerot. Kommunisteja tuskin jaksetaan haukkua Iso-Roobertinkatu 21:ssä niin paljon kuin Uutta Suomea.
Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri määritteli Uuden Suomen ja kokoomuksen epäidenttisiksi kaksosiksi. ”Kokoomuksella täytyy olla oma rööri ja se on US. Aikaisemmin pidin tärkeänä, että suhde olisi kiinteä, mutta se saa olla löyhempikin.”
SK 16/1974 Juha Numminen: ”Taisto käy oikeistossa: Kokoomus–Uusi Suomi.” 19.4.1974.